Heppailut viikolla 1

Mites kukakin ratsastelee tällä viikolla? Mulle sopisi 1.1. ja 5.1. Tarpeen mukaan pystyn tulemaan myös iltasella to, pe tai la. Hyvää uutta vuotta kaikille!

-Elina

Liitokavion kyydissä viikolla 52

Vuosi alkaa vedellä viimeisiään ja ratsastuskelit ovat olleet mitä mainioimmat. Tessukkakin on ollut tosi reipas ja pirtsakka. Kuinka moni voi sanoa esim. joulupäivänä laukanneensa täysin sulalla hiekkatiellä :D Viime viikolla kaikki tiet olivat jäässä ja sillon ei oikein pystynyt paljoa muuta kuin köpöttämään reunoja ja metsiä pitkin. Nyt tilanne oli kuitenkin ihan erilainen, kaikki tiet olivat sulaneet sateiden seurauksena. Joulukin oli kertakaikkisen musta tänä vuonna!

Joulupäivänä kävin kaksin Tessan kanssa maastossa. Törmäsimme myös maastopyöräilijöihin metsässä, siis joulupäivänä :D Perin eriskummallinen talvi.... Ikävä kyllä hyviin ja pehmeisiin hiekkateihin liittyy myös pihatossa armoton mutapaini, eli kaikkea ei voi saada! Tallilla odottikin aikamoinen mutamonsteri joka on kuulemma ruvennut nukkumaan puun alla mudassa, loimikin on kyllä sen näköinen. Ei muuta kun jalka kerrallaan vesiämpäriin jotta sain hinkattua mudan pois. Hyvä puoli on se että kun jalat on märän mudan peitossa niin se on helppo pesaista pois.
Ilmeisesti mammutin jalat ovat nyt alkaneet tottumaan kengättömyyteen sillä vauhtia on riittänyt. Myös uusi rehu on antanut selvästi potkua ennen niin matelevaan menoon.

Perjantaina kävin Tessukan kanssa taas kaksistaan maastossa. Mamma tuntui pihassa seistessään hieman tylsistyneeltä kun tihkusateessa laitoin kamppeita. Kun nousin selkään niin korvat nousi heti pystyyn ja lähdettiin reipasta käyntiä kohti Lemmenlaaksoa. Mentiin autiotalon takana pellolla eestaas kerran ravissa ja Tessa olisi heti halunnut laukata! Kaula kaartui ja mamma oikein puhisi innosta kun toppuutelin menoa. Löytyyhän sieltä siis vähän pippuriakin!
Pitkällä metsätiellä oli aika mutaista mutta sen loppupätkä oli ok joten ajattelin että voisi mennä kovempaa. En kerennyt kuin ajatella laukkaa kun Tessukka kaartoi komeasti kaulansa (tuntui että se kasvoi myös kymmenen senttiä isommaksi) ja lähti kuin tykin suusta laukkaamaan. Olin hetken ihan varma että kohta nousee takamus, sen verran vauhdikkaasti mamma lähti eteenpäin :D Otin hieman tiukemman ohjan ja ratsastin kunnolla eteen ja herranjestas mikä superhevonen sieltä tuli esiin! Tuli mieleen että nyt Tessa näyttää mulle että kyllä hän on hieno kisaratsu joka osaa tempun jos toisenkin kun joskus mietin että miten sillä on mitään esteitä hypätty kun se ei suostu liikkumaan eteenpäin :D
Olin ihan äimistynyt siitä miten Tessa liikkui. Askel jousti kuin pantterilla kun mamma painoi menemään, hyvin hallitusti kuitenkin. Olisinpa nähnyt sivusta tämän kun selässäkin tuntui mielettömän upealta. Kun päästiin mäen päälle niin olin vaan ihan WOW! Oli pakko mennä vielä sama pätkä kertaalleen uudestaan, tällä kertaa mentiin kovempaa kun Tessukka oli niin vauhti päällä. Naureskelin vaan mielessäni että mikä hevonen tää oikein on, ei tää oo Tessa! :)

Lauantaina lähdettin porukalla maastoon Jennan ja Emmin kanssa. Sira oli innokkaalla tuulella ja keksi kaikenlaisia kivoja temppuja matkalla. Taisipa pyllykin nousta pariin otteeseen :D Tessa oli hieman laiskemmalla tuulella kun meni joukon kärjessä mutta heti kun jäätiin perälle niin vauhti oli nopeampi. Kenties Tessa ei halua mennä Siran edellä kun Sira on the boss? Mentiin n. 1,5h lenkki aika reippaaseen tahtiin, sää oli pilvinen mutta ihanan raikas. Superhevonen ei ihan tullut esiin lenkin aikana mutta Tessa oli silti suht reipas ja pysyi hyvin muiden matkassa. Mamma ei oikein osaa keskittyä kun muut ovat mukana ja pitää seurata niiden menoa eikä omaa :) Kiva lenkki kaikkiaan.

Nyt odotellaan kauhulla ja mielenkiinnolla uuden vuoden paukkuja ja niiden vaikutusta.... Lemmenlaaksolla ainakin paukkui jo perjantaina ja tieltä löytyi papattimattoja. Toivotaan että hepat ei saa slaagia!

-Elina

Talvi on täällä

Ihanaa! Lumi on vihdoin maassa ja tarhakin alkaa näyttää taas siltä, että siellä voi liikkua. Viime viikolla vielä pohja oli todella huonossa kunnossa ja Tessaa sai suorastaan työntää liikkumaan. Rouvan jalat ovat olleet selkeästi hyvin arat ja liikkuminen hankalaa.

Edellisellä viikolla allekirjoittanut ei tainnut päästä kertaakaan selkään, kävin kuitenkin taluttelemassa molempia heppoja päivittäin edes hetken ja Tessaa yritin talutella välillä parikin kertaa.

Kengittäjä (tai meidän tapauksessa vuolija) kävi perjantaina. Sira sai kehuja hyvistä kavioista. Tessan kavioista hän totesi, että pitää nyt vaan sulkea silmät ja kovettaa sydän kun rouva könkkää. Talven jälkeen kaviot ovat varmasti paljon paremmat ja hän oli sitä mieltä, että Tessa tottuu kyllä kengättömyyteen. Ainut oli, mistä puhuttiin, että vuoluväli pitää Tessalla pitää pitkänä ja kavioiden tulisi kasvaa reilusti.

Viikonlopun ratsastuksista heppailijat kirjoittelevat varmaan erikseen, mutta lauantaina testattiin laittaa pulkkaa ja lasta Tessan perään ja rouva toimi jälleen tapansa mukaan luotettavasti ja varmasti.

Mitenpä neitien tuleva viikko? Elina puhui, että pääsisi viikonloppuna? Itse olen keskiviikkoon töissä ja sen jälkeen alkaa kolmen viikon loma, jonka aion käyttää heppaillen aktiivisesti. Täytyy metsästellä jostain rautatalikko, niin saa tarhojakin siivottua kunnolla. (Jenna)

--
Olen tässä suunnitellut pihattoon milloin mitäkin ja nyt osui silmiin suloinen "vellikello". Suunnittelin ensin että kyseinen kello olisi loistava hevosten kutsumiseen (mitä varten ne pitää yleensä kaikki kerralla kutsua?!) tai vastaavasti ajattelin, että voisi opettaa hevoset soittamaan kelloa, jos ruoka tai vesi on loppu. ONNEKSI tässä vaiheessa järki alkoi juoksemaan ja näin sieluni silmin kun hevoset ympäri vuorokauden soittavat kelloa ja vaativat palvelua. Ehkä siis unohdetaan tämä.. toistaiseksi. ;)

Elina hummailee 6.-8.12.

Siis apuva, mä en enää muista mitä oli minäkin päivänä ja kuka oli millonkin mukana!

Perjantaina taidettiin mennä Hanna kanssa suht lyhyt lenkki kun piti ensin kahvitella ja kälätellä :) Vuolun jälkeen otettiin vain rauhallisesti käyntiä. Tessukka oli aika könkkis ja meni puskia pitkin...

Olikohan siis lauantaina niin että menin yksin kun muut potivat olojaan itsenäisyyden juhlinnan jälkeen. Tessa oli pihasta lähtiessä aika könkkä ja tiet oli liukkaita joten taluttelin Lemmenlaaksolle asti. Matkalla kohtasimme mukavia koiranulkoiluttajia jotka olivat kiinnostuneita Tessukan tossukoista ja juttelivat muutakin mukavaa. Naureskelin että pitää taluttaa tuonne pöpelikköön jonkun kannon luo kun en muuten pääse selkään ja ulkoilijat jopa tarjoutuivat punttaamaan mut kyytiin :) Heidän tyttärensä kuulemma ratsastaa myös. Kiva törmätä siis muihinkin kuin äkäisiin hevostenvihaajiin!
Lämmiteltiin hyvin ja sit otettiin spurtteja autiotalolenkin hiekkatiepätkällä eestaas muutamia kertoja, sitten palattiin tallille hissukseen. Perillä huomasin että Tessa oli tosi hikinen! Mamma oli siis oikeasti tehnyt vähän töitäkin?

Sunnuntaina lähdettiin kolmestaan lenkille, minä, Venla ja Emmi. Taluttelin taas Lemmenlaaksolle kun oli aika liukasta. Muut pollet reippaana vetivät ilman kenkiä ja ilman liukastelua :) Pellolla oli joku koiraharjoitus, vähän jännitti että lähteekö hauvelit metsästämään meitä kun olivat vapaana mutta olivat hyvin koulutettuja eivätkä edes haukkuneet yhtään!
Hiekkatiesuoralla otettiin taas spurtit molempiin suuntiin ja sitten palattiin tallille. Tessa oli taas hiessä vaikka mentiin vaan kerran kumpaankin suuntaan....mahtaako se olla merkki jostain ongelmasta vai vaan hyvästä aineenvaihdunnasta....tai ehkä vaan siitä että kun on laiskotellut pitkään niin tulee helpommin hiki kun tekee töitä? :D

Tessukan vasen takanen vaikuttaa olevan kipeä, se sitä ratsastuksien jälkeen on lepuutellut ilmassa vaikka siinä ei mitään varsinaista näy, pientä turvotusta vain. Tarkkaillaan tilannetta. Toivottavasti saadaan pian hokit töppösiin niin ainakaan sitten mamman ei tarvi jännittää niin paljon liikkuessa kun takapääkin on tuntunut vähän jäykältä.

-Elina

Pimeet hiekkakuopat ja liukkaat tiet 27.11.

Sori että aika viiveellä kirjoittelen. Käytiin siis hiekkakuopilla keskiviikkona 27.11. minä Tessalla ja Jenna Siralla. Saatiin hepat hyvin pihalla laotettua, ja Tessalle tossutkin jalkaan, vaikka muta olikin jämähtänyt taas huolella kiinni.

Päästiin pihasta ihan nätisti lähtemään. Olen alkanut nyt käyttää Tessalla kannuksia, jotta sene teenpäin ajaminen olis vähän helpompaa. Ei se vieläkään alla kiidä, mutta kyllä se niillä kutittelua pikkasen herkemmin kuuntelee. Vähän taas aluksi Tessa haki askeleita köpöttäen. Ja molemmat kylkimyyrysi asfalttipätkällä, eivät millään halunneet kävellä reunassa. Mutta muuten oli rauha maassa, sai rekat huristaa valomerineen ohi, eikä Sirakaan korvaansa lotkauttanut.

Käveltiin siis hiekkakuopille. Välillä vähän tahmeaa menoa, ja välillä taas liukasta. Jossain kohti hiekkatietä oli hirveen liukasta, pinta ihan kova ja Tessan kanssa kun ravattiin, niin luisuun lähti. Ei onneks sattunut mitään.

Hiekkakuopilla noustiin kaksi kertaa se perusnousu, Tessan kanssa ravattiin (aivan reippaasti ja korvat hörössä) ja Sira meni vähän reippaammin ja innostu pukittelemaankin. Tietty. Kovasti puuskutettiin nousujen jälkeen, ja sitten lähdettiinkin rentoutuneina kotia kohti. Parit ravit otettiin vielä kotimatkalla, ja ajettiin hevosia kävelemään mahdollisimman pitkää venyvää askelta loppumatka kotiin. Ja siinä onnistuttiinkin kivasti!

Sit hepoille ruuat ja iltapuulle. Kannettiin vedet ja Jenna siivosi pihaton ja tarhaa. Kivaa oli!

- Venla