Talvi on täällä

Ihanaa! Lumi on vihdoin maassa ja tarhakin alkaa näyttää taas siltä, että siellä voi liikkua. Viime viikolla vielä pohja oli todella huonossa kunnossa ja Tessaa sai suorastaan työntää liikkumaan. Rouvan jalat ovat olleet selkeästi hyvin arat ja liikkuminen hankalaa.

Edellisellä viikolla allekirjoittanut ei tainnut päästä kertaakaan selkään, kävin kuitenkin taluttelemassa molempia heppoja päivittäin edes hetken ja Tessaa yritin talutella välillä parikin kertaa.

Kengittäjä (tai meidän tapauksessa vuolija) kävi perjantaina. Sira sai kehuja hyvistä kavioista. Tessan kavioista hän totesi, että pitää nyt vaan sulkea silmät ja kovettaa sydän kun rouva könkkää. Talven jälkeen kaviot ovat varmasti paljon paremmat ja hän oli sitä mieltä, että Tessa tottuu kyllä kengättömyyteen. Ainut oli, mistä puhuttiin, että vuoluväli pitää Tessalla pitää pitkänä ja kavioiden tulisi kasvaa reilusti.

Viikonlopun ratsastuksista heppailijat kirjoittelevat varmaan erikseen, mutta lauantaina testattiin laittaa pulkkaa ja lasta Tessan perään ja rouva toimi jälleen tapansa mukaan luotettavasti ja varmasti.

Mitenpä neitien tuleva viikko? Elina puhui, että pääsisi viikonloppuna? Itse olen keskiviikkoon töissä ja sen jälkeen alkaa kolmen viikon loma, jonka aion käyttää heppaillen aktiivisesti. Täytyy metsästellä jostain rautatalikko, niin saa tarhojakin siivottua kunnolla. (Jenna)

--
Olen tässä suunnitellut pihattoon milloin mitäkin ja nyt osui silmiin suloinen "vellikello". Suunnittelin ensin että kyseinen kello olisi loistava hevosten kutsumiseen (mitä varten ne pitää yleensä kaikki kerralla kutsua?!) tai vastaavasti ajattelin, että voisi opettaa hevoset soittamaan kelloa, jos ruoka tai vesi on loppu. ONNEKSI tässä vaiheessa järki alkoi juoksemaan ja näin sieluni silmin kun hevoset ympäri vuorokauden soittavat kelloa ja vaativat palvelua. Ehkä siis unohdetaan tämä.. toistaiseksi. ;)