Piti käväistä moikkaamassa Siraa jo aikaisemmin aamupäivästä (aika on tunnetusti suhteellinen käsite ja viikonloppuisin kaikki ennen puoltapäivää voitaneen laskea aikaiseksi..) kun olin onnistunut aikaualuttamaan koko viikon rehellisesti ottaen päin hevonvattua. Ei ollut sen suurempia suunnitelmia sen suhteen, mitä tehdään, mutta harjaillessa huomasin Siran vasemman takasen olevan hieman lämmin ja turvoksissa vuohisen yläpuolelta. Haavaa tai muuta selkeää syytä turvotukselle ei Mietin hetken, että jätänkö kokonaan ratsastamatta, mutta kun Siran liikkuminen näytti kuitenkin normaalilta, niin päätin lähteä ilman satulaa kokeilemaan pellolle, miltä tuntuu ja saisiko turvotuksen pienellä liikkeellä laskemaan.
Saatiin Emmi ja Muru mukaan ja alkuun tietty tsekkailtiin vähän, miltä meno näyttää ja tuntuu. Sira oli vähän jäykkä, mutta muuten reipas ja sen oloinen, ettei jalka tuntunut haittaavan menoa. Kokeiltiin vähän ravailla suoraa pätkää ja sama juttu, Sira ei näyttänyt eikä tuntunut epäpuhtaalta, joten päätin jatkaa hetken jumppailua. Mentiin joitain laajoja kaaria, vähän pysähdyksiä ja siirtymiä. Energiaa tosiaan oli ja siinä vaiheessa, kun Muru poistui hetkeksi, päätti Sira esitellä normaalit bravuurinsa (ja vitsi taas miten hienoa ravia tuli hetkittäin, mun vatsalihakset ei vaan ollu ihan parhaassa tikissä.. harmi). Muutenkin pahin jäykkyys alkoi aika äkkiä kadota, en vaan raaskinut mennä kauaa ja lopeteltiinkin jo puolen tunnin jälkeen.
Neste ei kuitenkaan ollut laskenut takasesta ja jalka tuntui olevan Siran mielestä vähän kosketusarkakin, joten laitoin vielä lumihauteen kymmeneksi minuutiksi ja sen jälkeen MSM-linimentin ennen kun päästin neidin takaisin hoitamaan laumanjohtajan velvollisuuksiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti