Hummailut 17.-18.9.

Heissulivei!

Tiistaina mentiin iltamaastoon kuudelta. Tessalle laitettiin kengättömään etuseen Siran takabuutsi jotta se ei kävelisi niin epätasapainossa. Tessa sopeutui heti, ei tuntunut yhtään selässä ollessa että olisi ollut jotain normaalista poikkeavaa vaan lähinnä mamma oli ihan täynnä virtaa ja harppoi menemään kuin mikäkin pikajuoksija lenkkari jalassa :)
Mentiin aika rauhallisesti metsäpolulla, minä ilman satulaa ja Siralla taas pitkästä aikaa satula (jonka laitosta Sira ei vaikuttanut ollenkaan pitävän). Molemmat mimmit oli innoissaan, liekö syksyinen keli piristänyt menoa. Otettiin muutama lyhyt ravipätkä ja siinä menossa Tessa nostikin yllättäen laukan kun Sira meni edellä nopeammin!! Tämä oli ensimmäinen kerta kun Tessa lähti ns. ilman lupaa vaikkakin vain muutaman askeleen. Enkä ees tippunu vaikka oon ajatellu että varmana näin kävis laukassa kun olen hieman vieraantunut inkkarityylistä :D Tässähän sitä ilman satulaa ratsastusta on nyt harjoteltu Tessan kanssa jo monet kerrat ja selvästi oma tasapaino on parantunut. Uskalsinpa jopa yrittää nostaa laukkaa mutta Tessa halus vetää kameliravia mielummin ja eihän siinäkään sinällään mitään vikaa ole mutta pomputti niin mahottomasti!
Lenkki kesti n. 1,5h ja siinä kerkesi sitten jo pimeäkin tulla. Hannalla oli kokeilussa otsalamppu. Eipä se tuntunut Siraa pelottavan yhtään. Kuukin valaisi kivasti aukeilla alueilla mutta kun piti mennä takaisin metsän siimekseen niin yleensä reipas Tessa teki täydellisen stopin eikä suostunut menemään askeltakaan metsään. Joku siellä kovasti pelotti ja Tessa oli ihan jännittynyt. Vihelleltiin josko siellä olis hirvi tms. jotta se lähtisi pois mutta ei ainakaan rasahtelua kuulunut. Kokeiltiin jos Sira olis uskaltanu mennä mutta sekään ei suostunut koska metsässä oli varmasti lohikäärme tai vähintäänkin tiikeri! Hanna joutui jalkautumaan ja johtamaan retkikuntamme maasta käsin eteenpäin. Tämän jälkeen loppureissu sujui mukavasti.

Keskiviikkona mentiin myös 1,5 tunnin lenkki kun Tessa pärjäsi niin hyvin tossu jalassa kompuroimatta. Kierrettiin lemmenlaakson hiekkakuoppa jonka jälkeen samoiltiin metsikön läpi kohti samaa reittiä jolla mentiin edellisenä iltana. Tessa oli jälleen reippaana johtamassa retkeä mutta Sira oli hieman vaisu. Mietittiin josko syynä oli kostea keli tai se että edellisenä päivänä sillä oli pitkästä aikaa satula joten saattoi olla selkä arkana.
Laukattiin pari pätkää metsässä ja peltotiellä ravattiin. Tessa nosti laukan hienosti pysähdyksestä! Kyllä mamma osaa kun vaan osaa pyytää :) Se on myös tainnut päästä maastolaukan makuun kun niin reippaasti mentiin eteenpäin. Aiemmin Tessan laukka on ollut yleensä niin kovin hillittyä, sellasta leidilaukkaa :) 
Kun oltiin matkalla takaisin tallille asfalttitiellä niin ohi ajoi auto tuhatta ja sataa tosi läheltä. Suorastaan vituttaa tollanen välinpitämättömyys! Auto oli täynnä pikkunilkkejä, onhan se tietty tärkeetä näyttää kavereille kuinka kova jätkä on... Harmittaa etten kerenny katsoa rekkaria kun keskityin enemmän keskarin heiluttamiseen!

-Elina