Uusi kengittäjämme saapui "tutustumiskäynnille" torstaina. Hän kengitti Tessan ja vuoli Siran jalat. Olin pakahtua ylpeydestä, kun kengittäjä kehui Tessan maasta taivaisiin ja totesi vuolun jälkeen Siran toimivan kuin ihmisen mieli. :) Olin etukäteen varoitellut Sirasta, mutta mies osasi olla rauhassa liikaa vaatimatta ja homma toimi oikein moitteetta.
Kengittäjä oli kaikinpuolin meille sopiva ihminen ja sovimme jatkossakin hänen palveluitaan hyödyntävämme.
Kengityksen jälkeen Elina lähti Tessan kanssa maastoon lenkille. Tessa oli valveutuneempi tällä kertaa ja huomasi Siran jäävän matkasta. Tästä huolimatta Tessa jatkoi kiltisti, joskin hidastellen eteenpäin. Hyvä tahti löytyi vasta pitkällä hiekkatiellä. Elina kertoi Tessan kuunnelleen taas apuja ihan toisella tapaa ja reagoineen paremmin pyyntöihin selästä.
Kotipihassa Sira jäi selkeästi rauhallisemmin tarhaan oleskelemaan, mutta koko ajan kuitenkin odotteli kaveriaan ja tasaisin väliajoin huuteli Tessan perään. Suurta draamaa ei kuitenkaan tälläkään kertaa nähty. Siran voi varmasti jatkossakin jättää pihaan yksin, kunhan paikalla on joku ihminen katsomassa, ettei neiti villiinny liiaksi.
(Jenna)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti