
Lähdettiin Nooran, Mussun ja Siran kanssa nelisen liikenteeseen. Ajateltiin käydä kiertämässä
maneesinlenkki, kun pohjat olivat mukavan sulat ja metsässä epäiltiin poluilla vielä olevan jäätä.
Laitoin Siralle ihan kuolaimet ja satulan, kun oli vähän sellainen fiilis, että neiti saattaa olla innokkaalla päällä ja muutenkin, jos mennään reippaampaa tahtia..
Nostettiin ravit lähes heti hiekkatien alussa ja hepat (Mussu) olikin sitä mieltä, että nyt laukataan. Huutelinkin Nooralle, minkä mutapaakkujen väistelyltä pystyin, että onko tämä nyt sitä lenkkeilyä, kun lähdetään pihasta laukaten ja palataan samalla askellajilla. :)
Laukkasuoralla Mussu päätti sitten kiihdyttää ihan tosissaan ja hepat pääsivätkin aukomaan selkäänsä. Sirahan ei luonnollisesti voinut lätäköihin tai auringonheijastuksiin astua, joten hypittiin niiden yli. Jossain vaiheessa Noora huuteli edestä, ettei hevosensa ole hallinnassa. MAHTAVAA MENOA! :) Saatiin kuitenkin innokkaat hepat kiinni ja jatkettiin hölkötellen matkaa eteenpäin.
Käytiin katsomassa tietä maneesin takana ja tutkimassa minne hiekkatie johtaa (talon pihaan). Matkalla maneesin jälkeen oli kiinnostavia metsiä ja polkuja, jotka selkeästi huusivat meitä tutkimaan itseänsä.
Siraa jännitti "vieraat paikat" suunnattomasti ja kotiinpäin tullessa sain rauhoitella ja pidellä vauhkoa neitoa ihan tosissaan. Ihan kuin ennenvanhaan! Selvittiin kuitenkin onneksi hengissä kaikista ojista ja epäilyttävistä postilaatikoista.
Hepat kuten ratsastajatkin saivat lenkillä hyvin hien pintaan (kuten oli tarkoituskin) ja me Siran kanssa saatiin muta-/hiekkakuorrutus. Mussu ilmeisesti lennätti vuohiskarvoistaan kaiken ravan meidän päälle..
Kotimatkalla huomattiin, että Siralle oli tullut myös toiselle puolelle vuohispalloon (mikälie) myös auki olevat "haavat". Putsattiin letkulla jalat kotipihassa, eikä Sira tuntunut niitä arkovan ja haavatkin olivat siistit, eivät "avonaiset". Outoa.
--
Illalla lähdettiin Marin, Stakurin, Minnan, Tvissen ja Tessan kanssa vielä lenkille. Mentiin teitä pitkin maisemalenkille ja sieltä sitten hiekkakuopan kautta tielle ja kotiin. Polut olivat paikoin todella ikävästi jäässä ja jouduttiin puikkelehtimaan silmänirrotus-oksiston seassa, jotta löydettiin "turvallisemmat reitit".
Tessa oli vähän väsyneen oloinen. Käynti oli kyllä rentoa ja hyvää, tosin alussa meni hetki, että rouva alkoi kunnolla kävelemään. Lenkillä Tessu ei halunnut ravailla ja en sitten edes viitsinyt vaatia, vaan annoin mennä omaa tahtiansa.
(Jenna)
Liikkumiset muistiin
Maanantai Tessa Jenna / Siralla vapaa
Tiistai Tessa Minna / Sira Jenna
Keskiviikko Tessa Jenna / Sira Jenna
Torstai Tessa vapaa / Sira Jenna
Perjantai Tessa vapaa? / Sira Kaisa
Lauantai Tessa Minna / Sira Jenna taluttelee
Sunnuntai Tessa vapaa / Sira Kaisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti