Tiistaina molemmilla hepoilla oli ihan lepopäivä. Vettä satoi keväisesti koko päivän kaatamalla ja taisi aina niin ihanaa räntääkin vähän tupsahdella.
Siralla oli jo viikonloppuna kavioissa jotain häikkää. Vaikutti sädemädältä. Säteen sivu-uurteissa oli mustaa painajaiselle haisevaa möhnää, jota kaapiessa alta paljastui valkeaa myös irtoavaa "jauhetta". Lauantaina möhnää oli kaikissa jaloissa, mutta liikuttaessa Sira ei kuitenkaan arkonut mitenkään tai muuten osoittanut merkkejä, että jokin olisi vialla. Ainut mihin kiinnitin huomiota oli selkeä etupainoisuus, mutta se taitaa olla meillä normi. Sunnuntaina möhnää oli jäljellä vähän, mutta tilanne oli selkeästi jo parempi. Maanantaina mielestäni jalat olivat jo "puhtaat" ja suunniteltu tervan-ostoreissu peruuntui.
Eilen kuitenkin iltapäivällä Noora huomasi Siran jalkojen olevan turvoksissa. Kavioissa ei mitään näkynyt, vaihtumassa ollut säde oli vaihtunut. Muuten näyttivät ihan normaalilta. Jalat olivat todella tukkimaiset ja Sirpu ei selkeästi välittänyt niiden kokeilusta (johtuuko kivusta vai kipu turvotuksesta..).
Tytöt letkuttelivat jalat ja vähän myöhemmin käytiin vielä Siran kanssa kävelyllä. Isoin turvotus laski sillä. Sira vaikutti lenkillä vähän kiukkuiselta, mutta voi myös olla, että olen yliherkkänä taas kaikille mahdollisille korvan kääntelyille..
Käytiin vielä iltaheinien aikaan Sirpan kanssa kävelylle. Jos syy ei olisi ollut näin tylsä, olisi lenkki ollut aika kiva. Mentiin omaa tietä pitkin ja Sira kulki vapaana vieressä. Neiti töpsytti kaikessa rauhassa vieressä ja kuulosteltiin hiljaista yötä. Lenkin jälkeen yritin hetken vielä hellästi hieroa nesteitä liikkeelle. Mittasin myös lämmön, joka oli 38.3 (Siralla normi 37.7). Laitoin yöksi Tessan toppiksen päälle.
NO tänään aamulla sitten ryntäsin jälleen tutkimaan jalkoja ja tilanne oli edelleen sama. Jalat olivat pökkylät. Irrotin kiukkuisen neidin aamuheinäverkolta ja mentiin hetkeksi letkuttelemaan jalkoja. Sira ei ihan kamalasti operaatiota arvostanut ja oli hitusen haastavaa käydä kellarissa laittamassa vedet päälle ja sen jälkeen metsästää vapaana oleva Sira letkun luokse... Onnistuttiin kuitenkin ja käytiin hetki kävelemässä letkutuksen jälkeen.
Jalat olivat edelleen turvoksissa ja Sira ei välittänyt niiden testailusta. Lämpö oli onneksi laskenut, mutta jätin silti vielä loimen selkään. Hetken pohdinnan jälkeen päätin soittaa Hannelen katsomaan kavioita jos sieltä olisi päässyt joku tulehdus eteenpäin jylläämään. Katselin myös vuohiskuoppaa ja siellä oli mielestäni pieni hiertymä. Onko se tullut nyt vai aikaisemmin? Mun mielestä pieni hiertymä oli takasessa, mutta etusessa ei mitään. Yhyy. Mun vauva. :(
Hanneletta odotellessa olen ehtinyt käymään kaikki mahdolliset kauhuskenaariot läpi; http://yle.fi/uutiset/hevostalleilla_riehuu_outo_virusihottuma__rakkulaiset_vuohiset_vievat_osanottajia_raveista/7831130
:( :( :(
(Jenna)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti