Sira olikin odottelemassa poikkeuksellisesti sisällä tallissa suojassa itikoilta oman tutun katoksensa sijasta. Jalat oli kuivemman tuntuiset kun viimeksi, ainoastaan takakintereissä oli hieman nestettä, mutta ehkä Sira vaan ottaa seistessään nyt enemmän painoa takajaloille jos etuset on ollut aran tuntuiset. Harjailin neidin läpi ja suihkin ötökkämyrkyt jo ennen kun lähdin taluttelemaan ajatellen, että ehkä saadaan metsän siimeksissä hyvällä tuurilla vähän vähemmän inisijöitä kimppuun (in my dreams.. tai sitten ne kaikki keskittyi kuppaamaan mun jalkoja Siran saadessa olla rauhassa). Lenkkeiltiin tosiaan tällä kertaa ihan leppoisasti maastakäsin ja tallusteltiin tutkimassa paikkoja reilu puoli tuntia, toki välillä pieniä evästaukoja pitäen. Siralla ei ollut kiire mihinkään suuntaan ja välillä neiti päätti kokeilla ihan totaalistopeilla, että onks nyt oikeesti ihan pakko kävellä vielä tuonnekin..? Myös kotiinpäin kulkiessa. Hienoa. Vihreä kutsui enemmän kun oma tarha.
Iltatallin teko oli jo aloitettu, joten Sira pääsi takaisin omaan tarhaansa suoraan iltakävelyiltä. Tarjoilin vitamiinit ja hyvänmielen eväät ja neidin syödessä täyttelin vielä vesiastian ja heinäverkon yötä varten. -h
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti