Elina harjaili Tessukan rauhassa ja satuloi rouvan. Päädyimme siihen, että paras ratkaisu olisi lähteä meidän Siran kanssa mukaan saattaamaan Tessaa postilaatikolle. Laitoin Siralle päähän vielä naruriimin varmistaakseni neidin pysymisen käsissä mahdollisen hepuloinnin sattuessa.
Sira lähti muutaman pysähdyksen kautta kiltisti kotia kohti ja vihreä heinä veti kovasti neitiä puoleensa. Jossain vaiheessa tietoisuuteen ilmeisesti hiipi ajatus, ettei Tessa ollutkaan vieressä ja silloin alkoi huuto.
 |
| Järkyttynyt Sirpaleena |
Vein Siran tarhaan, jossa neiti hetken ravaili ja huuteli, mutta otti uskomattoman rauhallisesti kuitenkin tilanteeseen nähden. Syöteltiin Teemun kanssa neidille leipää ja porkkanoita ja harjailin ja rapsuttelin samalla. Teetin Siralla myös jumppaharjoituksia, jotka selkeästi veivät ajatukset hetkesi muualle.
Tessalla oli maastoretki sujunut ilmeisen hyvin myös. Tessa oli huomannut Siran puuttumisen vasta melkein isolla tiellä ja matkallakin oli pitänyt huudella, joskos Sira olisi jossain pusikossa ollut vain piilossa.
Elina kertoi Tessan olleen paljon paremmin kuulolla ja reagoineen pyyntöihin nopeammin. Laiskuudesta ei ollut tietoakaan.
Onnistunut kokeilu siis. :)
Oikein oli mukava lenkki! :) Tessa oli oikein kuuliainen ja reipas <3 Kaverin kanssa aina löntystellään niinku ei ois kiirus minnekkään (niinku ei ookkaan) ja yritetään napsia eväitä matkalta :) -Elina
VastaaPoista