Syksy saapuu hiljakseen

Taas on aikaa vierähtänyt hetki edellisestä tekstistä. Nyt on taas "aikaa" kirjoitella, kun olen palannut töihin ja takaisin sivistyksen pariin ja ehkäpä saisin tätäkin aktiivisemmin päiviteltyä.

Kuluneena kolmena viikkona ei ole kamalasti ehtinyt tapahtumaan. Olin Flowssa töissä putkeet 16 päivää, joka haukkasi aika ison osan ajan hevostelusta.

Hanna kävi kuun alussa (?) pariin kertaan heppoja tervehtimässä ja Siraa ratsastelemassa. Elina on käynyt nyt tasaisesti pari kertaa viikossa ja vähintään se pari lenkkiä viikossa on saatu tehtyä. Hevoset onneksi edelleen liikkuvat paljon tarhassa, joten edes jotain liikuntaa saavat päivittäin.

Sira esittelee verkon toimintaa

Hevoset tuntuvat epäilyttävän tyytyväisiltä oloonsa ja eloonsa kaikinpuolin. Vaikka välillä sateli monta päivää putkeen, pysyi tarha pienellä jakamisella yllättävän hyvässä kunnossa.

Avasin hepoille myös laidunta auki (joka on siis tarhan takana ja sinne vapaa kulku tarhasta portin avaamisen jälkeen) ja hepat on ilolla ottaneet vastaan kesän viimeiset vihreät korret. Hevosten ollessa laitumella myös tarhan pohja on saanut hengähtää. Samaiseen paikkaan ajattelin talven tullen tehdä pyöröaitauksen. Näin kosteilla keleillä pohja on turhan liukas, mutta talvella toimii varmasti loistavasti.

Heinäverkkojen paikkaa olen lohkomisen mukana joutunut siirtelemään, mutta hepat eivät ole ruuan muuttamista tuntuneet laittavan pahakseen. Nyt verkot ovat metsässä suojassa ja tuntuvat toimivan parhaiten kahden puun väliin viritettyinä. Hepat voivat välillä jopa syödä samasta verkosta!

Maastot jaksavat yllättää joka kerta. Samaa reittiä ei ole tarvinnut kiertää vielä kertaakaan. Lemmenlaaksossa löytyy mitä erilaisempia pohjia ja sekä helppoja & haastavampia reittejä. Toistaiseksi olemme maastoilleet rauhassa ja pääasiassa käynnissä, johtuen heppojen toistaiseksi kevennetystä jumppailusta.

Sira naapurin kentällä ihmettelemässä

Naapurin kentällä käväisimme Elinan kanssa kertaalleen hetkisen pyörähtämässä. Sira lämpeni ja innostui nopeasti, mutta Tessa selkeästi oli sitä mieltä, että hänen kenttäuransa on ohitse. Rouva ei tahtonut edes laukkaa nostaa. Kenttä oli aika kivinen, joten käyntityöskentelyä enempää en siellä välttämättä lähtisi tekemään.

Löydettiin myös tallilta 3,5km päässä sijaitseva maneesi. Kyseinen maneesi on viiden hevosen yksityistallin käytössä ja ainakin ulkoapäin näytti täysikokoiselta ja hyväkuntoiselta. Maneesia käyttää kuulemma oman porukan lisäksi pari-kolme ratsukkoa vakituisesti ja pari muuta satunnaisesti. Tilaa siis on! Kuukausivuokra maneesille on 200€ ja kertavuokra 15€. Ei paha siis!

Uusi heppa muuttaa parin viikon päästä talliin, jonka jälkeen saadaan hevosia toivottavasti vähän erotettua ja maastoilu onnistuu yksinkin. Tehtiin jo Elinan kanssa maastossa pieni heppojen erotus ja kierrettiin hetki hitusen eri reittiä. Molemmat hepat "terästyivät" selkeästi, mutta yllättäen mitään super paniikkia ei syntynyt ja molemmat ehtivät jopa rentoutua hitusen. Fiksuja kaveruksia siis. :)

Elämä soljuu mukavasti eteenpäin. Pihaton rakentaminen on vielä kesken talossa ilmenneiden yllättävien ja aktiivista huomiota vaatineiden ongelmien takia. Pohja olisi tarkoitus kuitenkin valaa tässä viikon sisään ja pelletit tilata lähipäivinä. Saadaan edes hepsuille kunnon suoja aikaiseksi. Aletaan sitten pikkuhiljaa rakentelemaan seiniä ja kattoakin uudelleen.

Maalaiselämä on edelleen mukavaa. <3