Helsingissä satoi kaatamalla vettä. Ajeltiin Venlan kanssa vähän masentuneena tallia kohti, sillä sää näytti tosiaan aivan painajaismaiselta. Ihmeeksemme kuitenkin sade väisti Järvenpään ja selvisimme kastumatta!
Muru oli kovin levottoman oloinen ja arkoi masuaan harjatessa. Epäilimme syyksi pihatosta kadonneita pellettejä. Olen viimeisen neljän päivän aikana vienyt pohjalle joka päivä kärryllisen kuivikkeita ja jotenkin hämmästyttävästi ne ovat kadonneet ja jotenkin hämmästyttävästi, hevosilla on aina nenä "vihreänä" kun astelevat pihatosta ulos. Ei siis mikään ihme, että mahanväänteitä tulee.
Lähdettiin pimeyteen varustautuneina miljoonilla heijastimilla. Hepsuset olivat vapaasta huolimatta / johtuen hyvinkin laiskalla tuulella ja askelsivat eteenpäin turhaa kiirettä pitämättä.
Siran kanssa lähdettiin ilman kenkiä kokonaan ja Tessalle laitettiin Siran popot. Tämä tuntui olevan melko hyvä ratkaisu. Sira liikkui lähes kaikilla pohjilla tyytyväisenä ja arkomatta. Tessa könkkäili ainoastaan asfaltilla. Kotiin tultaessa takapopot olivat pyörähtäneet hieman. Pitää suunnitella siihen joku patentti vielä.
Mutta siihen lenkkiin, kuljimme sysipimeydessä maneesille ja takaisin. Allekirjoittanut oli peloissaan susien & karhujen suhteen, mutta onneksi selvisimme pimeydestä vahingoittumatta. Pääsimme ravaamaan ja laukkaamaan mukavan pitkiä pätkiä ja hepat tuntuivat olevan hyvinkin tyytyväisiä, kun pääsivät vähän jäseniään verryttelemään.
Kotipihassa Tessa oli silminnähden rentoutunut ja oli lähes nukahtaa pystyyn. Ihana lenkki pimeydessä vaikka alkuun jännittikin! :)
(Jenna)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti