Kävin ratsastamassa Tessalla 5.-7.1. ja mutapaini sen kun jatkuu! Mamma oli sunnuntaina häijyllä tuulella ja kun saavuin satulan kanssa niin hän suorastaan yritti hyökätä päin hampaat irvessä. Emmi oli kyllä juuri painellut mm. Tessan selkää ja sieltä löytyi jumeja. Selkeästi satula ei ollut tervetullut joten päätettiin että lampaankarva oli parempi. Olin kyllä epäileväinen sen suhteen että pysyisin kyydissä tuulihousuineni jos mentäisiin muutakin kuin käyntiä mutta päätin kokeilla.
Mentiin autiotalolenkille ja matkalla sinne vastaan tuli parit shettiskärryt joista Tessa tuntui olevan todella pöyristynyt. Se tamppasi paikallaan ja puhisi, aattelin että o-ou mutta kun ponit hävisi näkyvistä niin mamma rauhottui. Tessa ei ollut kyllä muutenkaan mitenkään laiskalla tuulella vaan tosi reipas ja eteni käynnissäkin hyvää tahtia. Metsätiellä oli parempi pohja joten nostin ravin ja päätin että kokeilenpa vähän laukata myös vaikka se jännittikin kun ei ollut satulaa! Onneksi uskalsin kun huomasin että hyvinhän se sujuu enkä ollut lähelläkään tippumista :D Sitä vaan alkaa jännittämään asioita joita en ole vuosikausiin tehnyt vaikka olenkin aika paljon jo mennyt Tessalla ilman satulaa.
Kaikkina kolmena päivänä mentiin lähes sama lenkki, käytiin myös vähän tutkimassa paria metsäpolkua jotka oli normaalin reitin varrella. Ei sieltä mitään kovin jännää löytynyt. Vettä tuli oikeastaan joka päivä mutta siitä huolimatta ratsastusretket oli mukavia. Tessakaan ei ollu niin ärhäkkä muina päivinä kuin sunnuntaina mutta menin silti ilman satulaa. Tiistaina olin tallilla itsekseni joten selkään piti päästä muuten kuin punttaamalla. Laitoin sitten jakkaran talon kiviportaalle ja hyppäsin kyytiin, bravo! :D
Kaikkiaan nämä kolme päivää oli ratsastuksen puolesta oikein jees mutta lopputulos kiteytyy otsikossa!
-Elina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti