Sira

Sira
Sira talvella 2012

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

ke 2.4. Siran kanssa kentällä

Jo ennen tallille pääsemistä sain varoituksen tulevasta:


Edestä.. 


..ja takaa

Eli puhdas hevonen odottamassa lenkkiä ;) 

En kommentoi tuota harjaamispuolta. Tai ehkä sen verran, että tunti siinä taisi vierähtää, että saatiin kahden ihmisen voimin vaihdettua tuon mutakuorrutuksen pääasiallinen sijainti Siran karvasta mun vaatteisiin ja keuhkoihin. 
Jatkettiin toissakerralla alkaneita kenttätreenejä naapurissa taas. Alussa meni vähän räpikönniksi, kun viereisen tarhan pappaköörin ilakointi oli Siran mielestä hirrrmu jännää ja keskittyminen satulassa kenottavaan ratsastajaan oli vähän hukassa. Keskityin alkuverkassa lähinnä pysymään kyydissä ja ohjaamaan hevosta about toivottuun suuntaan, askellajin vaihdellessa vähän sattumanvaraisesti läpi koko Siran repertuaarin.

Niinkin yksinkertainen harjoitus oli mielessä tällä kertaa, kun laukannosto käynnistä suoraan väistön jälkeen. Ideahan ko. harjoituksella on se, että väistössä hevonen on (pitäisi olla) about avuilla, kintut menossa laukkaa ajatellen oikeassa paikassa rungon alla ja aavistuksenomainen asetus automaattisesti oikein. Tämä on siis teoreettinen lähtökohta. Teoria poikkeaa käytännöstä ajoittain aika paljonkin. Varsinkin jos kentän vierellä pimeässä kulmassa ilkamoi myös joukko fasaaneja.

Jenna oli mukana kameran kanssa, joten kuvat kertonee jossain vaiheessa tänne päädyttyään enemmän, mä kommentoin lähinnä sen verran, että pari todella hyvää laukannostoa saatiin aikaiseksi tuosta väistöstä, mikä ei varmasti ole ratsastajan ansiota. Ja ensimmäistä kertaa tuli hetkellisiä lyhyitä, mutta rehellisiä pätkiä väistöä ravissa. Oma istunta taas on ottanut aimo harppauksin takapakkia (mikä vaikuttaa oletettavasti jo vähän Siran liikkeeseenkin) ja mietittiinkin tässä vähän Jennan kanssa noita tulevaisuuden suunnitelmia, ainakin mulla olisi tarvetta ja kiinnostusta ottaa taas muutama valmennustunti..

Tunnin jumppa tuli tehtyä, Siran kunto on parantunut niin paljon, että lähinnä ratsastaja hikoili tällä kertaa. Mutta neiti vaikutti itse hyvin tyytyväisen oloiselta taas ratsastuksen jälkeen, joten eiköhän me harjoitella jatkossakin vähän kerrallaan koulukiemuroiden tekemistä :)
Selässä taas kerran hanna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti