Siralla ja Tessalla molemmilla oli ollut muutamia vapaapäiviä alla (mikä alkoi näkyä valkoisen karvapalleron turhautumisena ja Tessa-raukan nyrkkeilysäkkinä käyttämisenä juuri ennen lenkillelähtöä) ennen torstain iltalenkille suuntaamista. Harjaillessa löytyi tosiaan kumpaiseltakin putsattavia taisteluarpia, onneksi eivät kuitenkaan olleet pieniä pintanaarmuja ihmeempiä vekkejä, joten arvattiin ihan huoletta lähteä ratsastamaan. Vähän jo hämärtyvästä illasta ja pienestä tihkusateesta huolimatta otettiin suunta vieraammille reiteille ja lähdettiin käveleskelemään kohti Lahdentien toisella puolella sijaitsevaa uittohiekkakuoppaa. Nelijalkaisilla neideillä ei ollut mikään kiire valmiissa maailmassa, joten varsinkin menomatka myllylle tuli taitettua aika löysällä meiningillä. Myllyn kohdalla Tessa (siis anteeksi mitä..?) yllätti olemalla selvästi hädissään, ilmeisesti joesta kuuluvan kohinan takia. Sira taas käyttäytyi superfiksusti ja Tessan hötkyilystä huolimatta päästiin kuitenkin aika vauhdilla hurjasta paikasta ohi ja jatkamaan matkaa.
Molemmat kulki teillä vähän varovaisina, mutta askeleeseen tuli heti lisää mittaa kun päästiin metsäpoluille. Tessaa taisi uusi, outo paikka vähän jännittää, Sira taas tuntui muistavan paikan. Käytiin kurkkaamassa varsinaista lampeakin, mikä sekin oli Tessan mielestä ilmeisen vaarallinen paikka pienille hevosille, Siran kanssa pysyteltiin suosiolla "turvallisella alueella" parin metrin päässä vedestä ja tyydyttiin ihmettelemään vanhan rouvan omituista käytöstä.
Hiekkamontulta kotiinpäin vieville poluille lähtiessä mun muisti petti ja otettiin pieni harharetki ennen kun päädyttiin Vanhan Lahdentien alittavalle kevyen liikenteen väylälle. Kotiinpäin molemmat hevoset tulivat joen ylittävän sillan jo ilman mitään ihmettelyjä ja vauhtikin saattoi olla hieman reippaampaa kun mennessä. Hieman. Niin laiskanpulskeita nelijalkaisia oli kyllä alla, että yrityksistä huolimatta raviaskelten määrä reissun aikana taisi jäädä noin kymmeneen, muuten lähinnä lyllerrettiin hyvin rauhallisesti tien laidasta laitaan. Kokonaissaldo reissusta siis seitsemän ja puoli kilometriä, johon aikaa trackerin mukaan kului vaatimattomat tunti ja 48 minuuttia. Onneksi ei ihan ämpärikaupalla saatu sentään vettä niskaan..
Pihassa annettiin koko porukalle ruuat ja päästettiin reippaat matkaratsut lepäilemään rankan reissun päätteeksi. Eipä ainakaan tullut liian rankkaa reissua vapaiden päälle ;)
Laiskamatoja ulkoiluttamassa Venla & Hanna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti