Eilen iski totaalinen muistikatkos siitä, olinko sopinut meneväni ratsastamaan ja pienen viestittelyn jälkeen tuli sitten puolivalmistautumatta lähdettyä pienelle iltalenkille Siran kanssa. Keskiviikon turhankin vilpoisa reissu hyvin mielessä ahtauduin toppavaatteisiin ja viritin Siralle bootsien lisäksi läjän heijastimia varuiksi ennen kun lähdettiin köpsöttelemään tihkusateiseen iltaan.
Sira kulki jo alkuun paljon reippaammin kun eilen, yllättävän iso ero tuntuu olevan "paljain kavioin" liikkumisessa verrattuna töppösillä menoon. Hieman tympeä kelikään ei tuntunut ponia vaivaavan, vaan kavereiden huutelusta huolimatta Sira lähti innokkaan tuntuisena matkaan (autoja kyllä tuntui olevan liikenteessä tuplamäärä normaaliin verrattuna ja muutaman täysillä ohi ajaneen kohdalla aloin jo vakavissani harkitsemaan mm. mätien tomaattien tai kananmunien kantamista mukana, jotta voisin tarvittaessa heittää etulasiin pienen muistutuksen. Tai ehkä sitä raipalla tuulilasiin huitaisemista pitäisi kokeilla käytännössä). Sira ei onneksi ollut moksiskaan ja päästiin nopeasti rauhallisemmille reiteille. Keli ei oikein suosinut ja pimeää, märkää ja liukasta -kombinaation vuoksi päätin pysytellä "pääväylillä" ja ratsastelin maneesille päin.
Neiti oli yllättävän hyvin kuulolla, joten ajattelin käyttää tilaisuuden hyväksi ja aloin tehdä peltojen keskellä pientä taivuttelua ja väistöjä. Sira vastasi hyvin ja jonkinmoiset väistöt saatiin aikaan jopa ravissakin, en ole tainnut kentällä edes koettaa raviväistöjä vielä, joten siihen nähden ihan jees.. Laukannostot sujui käynnistä ja pyysin molemmat laukat pariin otteeseen (tosin laukan laatu nyt oli vähän sinnepäin, mutta arvelin, että törmätään todennäköisesti johonkin hirveen jos alan keskittymään liikaa muuhun kun tien tihrustamiseen..), kunnes Sira intoutui hieman liikaakin ennakoimaan. "Jos ei saa mennä eteenpäin, niin sitten mennään ylös" tuntuu tulevan aina siinä vaiheessa, kun Sira joko a) väsähtää tai b) alkaa hösläämään ihanvähänliikaa. Ravailemalla neiti rentoutui kuitenkin uudelleen aika äkkiä, jonka jälkeen vielä yksi asiallinen nosto. Tän jälkeen kouluponi pärski ja puhisi ihan kun olisi tehnyt rankemmankin suorituksen. Hassu :)
Oltiin vähän reilu tunti reissussa ja pihaan päästyä tajusin, että nonni, olin unohtanut laittaa puurot turpoamaan ennen reissua. Hyvä minä.. Sira joutui tyytymään tuliaisporkkanoihin ja Tessa ilmeisesti korvasi tilanteen popsimalla taas pihatosta olkipellettiä napaansa ennen kun ehdittiin Jennan kanssa täyttämään heinäverkot. Mun tarttee varmaan ens kerralla laittaa kännykkään joku muistutus noista ruuista, joko dementia alkaa hiljalleen vaivaamaan tai sitten olen muuten sekoamassa.. (-hanna)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti