Oltiin Siran kanssa kaksin liikenteessä pitkästä aikaa! Lähdettiin aika myöhään ja ilta ehti pimetä ympärillä melko nopeasti.
Alkumatka mentiin aika kiemurrellen, mutta lopulta sain neidin (ja itseni) rennoksi ja päästiin rauhassa jatkamaan eteenpäin.
Lähdettiin kokonaan ilman popoja, ajattelin testailla, miten Siran kaviot kestävät ja koko lenkki meni yllättävän hyvin! Alkumatkasta Sira tuntui kovin jäykältä, mutta epäilen jännityksenkin olleen osasyynä neidin olemukseen. Päästyämme autiotalolle menevälle polulle, suli Siran liike ja lähdettiin kulkemaan reippain askelin kohti metsää.
Metsän pimeydessä itse olin aika paniikissa ja yritin laulamalla huijata Siraa, ettei mitään hätää ole. Sira näki kuitenkin valheellisen lauleskelun ohitse ja alkoi itsekin vähän puhisemaan.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihana tunnin lenkki ja oli ihana olla pitkästä aikaa Sirpulan kanssa ihan kaksin. <3
(Jenna)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti