Lähdin jo aamusta kohti tallia. Harjailin karvapalleron pikaisesti ja suunnattiin maneesiin. Sira kulki koko matkan kiltisti, paria pysähdystä ja ympäristön ihmettelyä lukuunottamatta.
Maneesissa oli todella kuuma ja liikkumaton ilma, joten jätettiin ovi apposen auki. Tämä ei tuntunut Siraa häiritsevän muuten kuin että neiti halusi kovasti kuikkia ulos aina ohi mentäessä.
Maneesissa tehtiin pitkään töitä käynnissä. Tehtiin "pientä" kenttää ja jätettiin jännät kulmat ja päädyt rauhaan. Hain käyntiin hyvää tahtia ja yritin venyttää askelta keskikäynnin suuntaan. Pitkillä sivuilla kokosin Siraa muutaman askeleen ajaksi ja tähän riitti loistavasti vain istunnan tiivistys. Lyhyissä päädyissä tehtiin pysähdykset. Sira ei olisi oikein halunnut seisoa ja eniten haastetta tänään toi paikallaan pysyminen rauhassa. Neiti osoitti mieltään steppailemalla ja viskomalla päätään, mutta rauhoittui lopulta.
Käyntien jälkeen ravailtiin ympyrällä molempiin suuntiin. Jostain syystä Sira oli kovin väkkärä ja ympyrällä tasaisesti kulkeminen oli haastavaa. Välillä kuikittiin ulos, välillä ihmeteltiin valonsädettä maassa tai väistettiin kulmaa. Päädyin tekemään pientä kahdeksikkoa, jotta neidin keskittyminen pysyy yllä.
Tehtävien välissä annoin Siran venyttää itseään käynnissä pitkäksi, kierrettiin aina pari-kolme kierrosta pitkin ohjin kenttää ympäri.
Laukannostot olivat tänään erittäin onnistuneet! Ei tullut pukin pukkia kumpaankaan suuntaan ja Sira muutenkin oli hyvin tasaisen ja pehmeän oloinen. Laukka pyöri hyvin molempiin suuntiin. Vasemmassa laukassa saatiin tehtyä hyvin hillitty ja hallittu laukkavoltti, joka selvästi kuitenkin vei Siran voimia paljon. Oikeaan kierrokseen laukka pyöri myös todella hyvin ja sain keskityttyä omaan istuntaani. Tällä tarkoitan sitä, että yleensä oikeassa kierroksessa olen kevyessä istunnassa tai heikosta laukasta johtuen, istunta on vähän "sinnepäin". Tänään keskityin oikeassa(kin) kierroksessa ajattelemaan liikettä takaa eteen ja pidin oikeaa kättä hitusen normaalia kauampana kaulasta ohjaten Siraa taipumaan sisään. Ja lopulta taivuttiin ja liike lähti pyörimään!
Mieli olisi tehnyt ratsastella vaikka kuinka paljon lisää, mutta päätin lopettaa, kun homma toimii ja molemmilla on hyvä mieli. Saatiin maneesissa kulutettua 40 minuuttia (Stigin levyn verran) mukaanlukien alkukäynnit. Loppukäynnit käytiin nautiskelemassa omassa metsässä. Sää oli jotenkin taas aivan täydellinen; raikas ilma, sopivan lämmintä ja auringonpaistetta. Ihanaa. :)
Patti Siran jalassa on ja pysyy. Tänään näytti myös siltä, että patti olisi kasvanut liikutuksessa. Patti ei kasvusta huolimatta taaskaan oireillut mitenkään. Sira liikkui puhtaasti, eikä arkonut jalkaa. Juttelin heppatuttujeni kanssa aiheesta ja tällaista ajatusta löytyi:
" Kuhlu viittaa siihen että jänteen jännetupessa tai mualla lähettyvillä voi olla nestetäytteinen tulehdus. Eivät välttämättä oireile ontumisena. Sijainti on mielenkiintoinen, joten ei itsessään ole luupiikki, mutta ehkä sellaisen aikaansaama tulehduksentynkä.Pieniä patteja tulee ja menee.
Olin töissä isommalla ratsastuskoululla jossa pidettiin kiinni opetushevosten kuukauden kesälomasta, siellä paranivat kaikki vuoden aikana hommatut patit ja jopa mahdolliset pienet rasitusmurtumat.
Hevosen etupainoisuus itsessään asettaa etujalat aika kovalle rasitukselle"
Ajattelin nyt kokeilla, josko ensi viikolla pidettäisiin muutama päivä kokonaan vapaata, jos se auttaisi tilanteeseen. Lisäksi Sira on siirtymässä viettämään issikoiden seuraan öitään ulos ainakin toistaiseksi, joten senkin suhteen pieni lepo ja asiaan totuttelu alkuun tekee varmasti hyvää.
Fiksu kun olisi ollut, olisi jättänyt Siran nyt jäisten kelien ajaksi pariksi viikoksi lomille. Doh, kun kesällä löytyy sopiva väli, saa neiti viettää pari viikkoa lomaillen. (Jenna)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti