Tarhan kunnostusta ja laitumella nautiskelua (ti 21.5)

Karkasin töistä ajoissa pois, jotta ehtisin puuhastella rauhassa tallilla. Mukavasti onnistuin kuitenkin osumaan ruuhkaan ja tallimatka kesti mahtavat 45 minuuttia.

Tallilla hämmästelin tarhaa, joka oli kuin taikaiskusta siistiytynyt huomattavasti. Ilmeisesti meillä on salaisia apulaisia. Siivoilin kuitenkin tarhaa vielä ja sainkin tunnin aikana paikat loistavaan kuntoon. Kärräsin katoksen pohjalle vielä extra-kerroksen heinää ennakoiden seuraavan päivän sateita. Ajattelin, että ponilla on mukavan pehmeä paikka viettää sateista päivää. :)

Teemu oli myös Esmun kanssa tallilla mukana apuna. Tarkoituksena oli hakettaa oksia tarhan pohjalle valmiiksi syksyn mutakelejä odottamaan. Selvisi kuitenkin, että hake vaatii alleen jonkinlaisen kankaan ja muitakin valmisteluja, joten päädyimme tekemään haketta valmiiksi "varastoon". Kuvittelin, että puuhastelemme hakettimen kanssa tarhassa, joten siirsin Siran laitumelle vihreän pariin. Vaikkei haketinta tarhaan haettukaan, annoin neidin silti nauttia olostaan
parin tunnin verran ahmien tuoretta ruohoa. Sira päätti myös vaihtaa väritystään vihreä-keltaiseksi.

Harjailin yllättävän mudattoman Siran ja huomasin, että ötökkäkausi on taas valitettavasti alkanut. Ötökät olivat onnistuneet järsimään neidin etujalkojen "ruven" auki ja lisäksi pistämään patin Siran poskeenkin. Pahimmalta näytti mahan alus ja toinen nisä. Nisä ja sen ympäristö oli turvonnut moninkertaiseksi ja muuttunut kivikovaksi. Turvotus aiheutti selkeästi myös tukalaa oloa, koska Sira ei halunnut paikkoihin koskettavan saati katsottavan. Yritin kameran kanssa ottaa selkeää kuvaa ihan jo että voidaan seurata tilanteen kehittymistä, mutta Sira ei ollut tästä laisinkaan innoissaan eikä olisi yhtään halunnut päästää minua huseeraamaan masun alle. 

Turvotuksesta huolimatta päätin lähteä pienelle lenkille. Ajattelin, että pieni liike voi saada myös turvotusta laskemaan ja mahdollisia myrkkyjä liikkeelle.
Sira kulki yllättävän tyytyväisenä eteenpäin ja turvotus ei tuntunut haittaavan menoa. Neiti nosti pyytämättä ravin useampaan kertaan, joten ilmeisesti liikunta ei kipua aiheuttanut. Otettiin kuitenkin jo vapaankin takia rauhassa. Ravailtiin omalla kentällä viitisen minuuttia tehden vähän taivutteluja ja siirtymisiä. Sira oli heti alusta lähtien uskomattoman rento ja venyvä, joten lopetettiin nopeasti ja tyytyväisinä molemmat. Käytiin vielä metsää kiertämässä Marin ja Tvissen hännässä, jonka jälkeen vapautin tammuskan tarhaan.

Ratsastuksen jälkeen pyyhin kylmällä vedellä turvonneet alueet ja vedin paksun kerroksen helosania niin, etteivät ötökät ihan heti pääse läpi puremaan. Sira tässä vaiheessa selkeästi jo sieti kosketusta ja antoi hoitaa rasvailut kiltisti.

Tilasin hyttysmyrkkyä Hollannista, jonka saan tänään postista. Myrkky on tehokasta ja ollut meillä käytössä aikaisemminkin. Sira ei tykkää suihkimisesta, joten olen huijannut neitiä leivän kera. Suihkaus ja leipä suuhun. :) Varsinkin leuan- ja masun alusen saa suihkia aina tallilla käydessä. Aine on mustaa, joten laitetaan muualle myrkkyä vain tarvittaessa.. Tosin mieluummin läikikäs kuin kutiava poni.

(Jenna)