Terapiahummailua ke 17.4.

Meni aika myöhäiseen iltaan ennen kun ehdin tallille moikkaamaan Siraa, onneksi kuitenkin parissa viikossa illat ovat muuttuneet huomattavasti valoisammiksi. Huomattavasti vähäkarvaisempi ja jalkoja lukuunottamatta yllättävän siisti (selvisihän se vihkosta myöhemmin, että Milla oli ehtinyt käydä harjailemassa ja taluttelemassa Siraa jo aiemmin päivällä..) poni siellä jo odottelikin tarhassa. Harjailin kaikessa rauhassa ja tutkin patin tilanteen - ei mitään uutta auringon alla sen suhteen näköjään - Siran syödessä välipalaansa. En tiedä näyttikö musta vaan, mutta ihan kun Sira olisi vähän laihtunut. Tai sitten vaan talvikarva on näyttänyt jotenkin ekstrapörröiseltä..

Alkujaan mietin maneesille menemistä, mutta sen verran oma reissu painoi vielä päälle, että päätin kuitenkin ottaa kevyen aloituksen ja lähdettiin ilman satulaa tutkimaan paikkoja. Tossuja en laittanut kun kintut oli sen verran kurassa ja tarkoitus oli pysytellä lähistöllä. Mentiin ensin peltotietä purolle asti, siellä aloin vähän epäröimään kun puro näytti tulvivan talon vierustalla olevalle polulle asti ja jo alkupätkä upotti ihan kunnolla. Sirallakaan ei hirveän suurta hinkua ollut uida siinä kuravellissä, joten vaihdettiin toiseen suuntaan ja käytiin tsekkaamassa maisemia vähän siellä sun täällä. Välillä ratsastin vähän taivutteluja ja väistöjä tiellä, hyvin Sira taipui ja oli ihan innolla mukana. Hassu poni :) Pohjiltaan pitävimmiksi ja parhaiksi todetuilla paikoilla ravailinkin joitain pätkiä pyytäen pieniä raviväistöjä. Siran mielestä jostain syystä kaikki oli vähän turhankin jeejee ja mulle esiteltiin jotain superkoottua ja -korkeaa ravia, oli aika ryhdikästä menoa. Useimmiten vieläpä pitkällä ohjalla.. vatsalihakset on ollut tänään aika hellänä johtuen todennäköisimmin eilisestä Siran toilailuille nauramisesta. Käytiin vielä moikkaamassa peuroja ja lopuksi kierreltiin talutellen potkimassa sontakasoja pois tieltä. Teki hyvää ja Sira oli leikkisällä tuulella, mikä sopi iltaan ihan loistavasti.

Säätiedotus oli heitellyt sen verran epävarmoja veikkauksia lähipäivistä, että nakkasin sadeloimen yöksi, taisi kyllä olla turha varotoimi. Valkosipuli (vai BE-vitamiiniko?) iltaruuassa näyttää aiheuttavan vähän nenännyrpistelyjä, piti hiukan maanitella neitiä mussuttamaan nappulat parempiin suihin ennen kun kaikki upposi. Leivät ja muu lahjontamateriaali kyllä kelpasi ihan tavalliseen tapaan..