OLEMME MUUTTANEET

Olemme muuttaneet päiväkirjan osoitteeseen; https://vaaleanpunaisenponinpaivakirja.wordpress.com/

Nähdään siellä!

11-17.4 ratsastelut

Hui, vauhdilla menee aika! Miten teillä tuleva viikko? Tiedän jo nyt, että perjantai ja lauantai ovat itselleni hankalia päiviä, mutta sinänsä nyt mitään väliä..

(Jenna)

Tiistai 5.4.

Saatiin Millasta ja Mussusta seuraa lenkille (meni taas myöhäisillan hämärälenkkeilyksi koska -yllättäen- minä olin oikein kunnolla myöhässä..) pirteään kevätsadekeliin. En muuten muista, koska on viimeksi tullut ihan rehellistä vettä niskaan ratsastaessa.. Lähdettiin käpsöttelemään pellon ja polkujen kautta ensin hiekkakuopalle, mistä tulikin odotettua haastavampi tehtävä, kun kierreltiin ja kaarreltiin risukoiden läpi, ettei oltaisi jouduttu kulkemaan jäällä. Polut on siis edelleen huonot, mutta polkujen viertä ja metsien kautta pääsee kulkemaan "kuivallakin" maalla, tosin aika mutkitteluahan se on. Hiekkakuopan parkkikselta päästiin lopulta täysin sulille teille ja päätettiin lähteä vielä kiertämään maneesin lenkki. Tiet oli sateen ja sulavesien jäljiltä lähes kaikkialta aika pehmeänä, joten ravailtiin jonkin verran tilaisuuksien tullen, ja laukkasuoralla otettiin spurtti Mussun vetämänä. Vaikka Sirakin oli reippaalla tuulella, niin poni suostui silti laukkailemaan siivosti Mussun takana. Sain mä silti ne perinteiset Mussun jalkakurat naamalleni, vaikka yritinkin pitää etäisyyttä.. :)

Vikojen ravien jälkeen hypättiin molemmat alas ja taluteltiin loput matkasta pihaan. Oltiin reissussa puolisentoista tuntia ja annettiin pihatolla hepoille ruuat ja muutamat siivut heinää näperrettäväksi vielä ennen varsinaisia iltaheiniä. (hanna)

Tulevan viikon ratsastelut

Ihan uskomaton merkitys sillä, että aurinko paistaa ja pihalla plussaa.
Aika paljon enemmän halua ja motivaatiota puuhastella pihalla.

Siirrettiin viikonloppuna Teemun kanssa linnunpöntöt suojaisempaan, siivoilin satulahuoneen ja harjailin vielä tallin seinistäkin savia irti. Kesän aikana olisi tarkoituksena uusia pihaton ulkolaudoitus, niin saadaan vähän edustavampi majapaikka palleroille pihaan. :)

Tässä vielä sovitut liikutukset. Pomppailen itsekin lenkeille mukaan, kun aika antaa periksi;

MA Mirva Mussu / Jenna Sirpa / Jennary Tessa
TI Mussu / Hanna Sira / Tessa
KE Mussu / Sira / Tessa Jennary
TO Taru Mussu / Sira / Tessa Jennary
PE Mussu / Sira / Tessa
LA Venla Mussu / Jenna Sira / Tessa
SU Taru Mussu / Kaisa Sira / Iiris Tessa

(Jenna)

Lisää kevätpöhinää (2.4)

Lähdettiin aamulenkille joskus vähän ennen yhtätoista kombolla minä+Sira, JennaRy+Tessa ja Taru+Mussu.Ponien harjailussa meni vähän tavallista pidempään, Tessa ja Mussu oli ottaneet mutakylvyt, Sira oli yllättävän puhdas. Nauroinkin että hyvä että porukan valkonen poni on se puhtain.

Nakkasin satulan kun meillä on nyt tällä kokoonpanolla ollu vähän riehakisailuja ilmassa, mut lenkki menikin oikein sujuvasti! Varmaan aikasempien päivien ravilenkit on vähän tasanneet. Toisaalta annettiin myös Mussun mennä Siran edellä suurin osa matkasta, Sirasta oli ihan okei pysytellä Mussun perässä vaikka olis kovempaakin voitu mennä. Reippautta olis kyllä siis riittänyt vaikka toiseenkin lenkkiin, pitää koittaa enskerralla tehä joku kunnon kierros kun valoakin riittää pitkälle iltaan!

Tehtiin siis autiotalon lenkki, mutta lähdettiin lenkille vasta pidemmältä hiekkatieltä ja kuljettiin sitä sähkölinja-raivioita pitkin. Vettä oli aikapaljon kaikkialla ja saatiinkin vähän sumplia että mistä kuljetaan - Sira onneksi valkkasi mun puolesta sellaset paikat joista pääsi. Laukkasuora oli alusta aika liukas, ja otettiin laukkaa vasta ylämäkeen - Jenna alotti tosin Tessalla jo pidemmän pätkän aiemmin. Mummo kulki kuulema tosi hienosti ja kokosi itsensä hyvin (sori Jenna, kirjottelen taas sun puolesta :-D )

Epäiltiin että loppupätkäkin on täynnä vettä ja oikastiin vielä laidunten poikki ravaillen. Tässä vaiheessa Sira oli sitä mieltä että kiitoravilla koko matka kotiin asti, mut toppuuttelin vähän niin mentiin sitten ihan nätisti (ja korkeella askeleella!) loppumatka, välillä ravaillen ja välillä kävellen. Sira myös yllätti eikä säikähtänyt jotain puskaa mitä Mussu säikähti. Hyvä Sira!

Oltiin varmaan puolisentoista tuntia sit lopulta reissussa. Ponit jäi tarhaan lötköttelemään auringossa, ihanaa kun on kevät!

-Kaisa

Perjantain pöhinät

Hepat olivat tarhassa jotenkin täpinöissään. Ympäristöä piti vahtia tarkasti ja jokaista nurkkaa käydä puhisemassa.

Aurinko paistoi ja plussaa oli kymmenen astetta jo! Laittelin pihisevän Siran valmiiksi ja lähdettiin kiertämään maneesin lenkki.

Tiellä selvisi, että hermostusta aiheuttava asia olivat naapurissa koripalloa pelaavat lapset. Sira ohitti pihan kylkimyyryssä ravilla..

Ylitettiin iso tie ja lähimmän talon pihalla oli isäntä pihahommissa. Sira päätti pysähtyä miehen viereen, hirnua niin paljon kuin keuhkoista lähtee jollekin näkymättömälle kaverille, jonka jälkeen ampaistiin matkaan. Miehelle ehdin vain huikata, "Anteeksi. On kevät". Miehen virnistyksestä päättelin, että ymmärsi.. :)

Kierrettiin maneesin lenkki Sirpan tahdissa, joka oli tänään reipas. Käytiin kiertämässä hiekkakuoppakin mutta rauhallisemmassa tahdissa, siellä on vielä jäätä.

Kiva lenkki ja hyvä hiki pintaan molemmille :) (Jenna)

Torstai 31.3. ja ens viikon ratsastelujen aikatauluja (huhtikuu!!!)

Kummasti tuo kesäaika sekoittaa päätä, tuli tehtyä pitkästä aikaa oikein myöhäisillan lenkki Siran kanssa. Kello oli jo yli kahdeksan kun päästiin lähtemään pihatolta, mutta kyllä se kevät kovasti tekee tuloaan, sillä lähtiessä ei ollut oikeastaan edes kovin pimeää. Ajattelin kuitenkin pysytellä ihan suosiolla teiden puolella, joten käytiin kiertämässä maneesin kierros. Sira oli tosi reippaalla tuulella heti alkulenkistä, oman pihan mäki mentiin ravilla ylös ja asvalttitiellä piti vähän pöhistä tummemmille kohdille ja ohiajaville autoille. Jenna kyllä varoitteli etukäteen, että Siralla saattaa olla kevättä rinnassa (eli loogisesti minä lähden reissuun ilman satulaa, kuolaimettomilla ja iltapimeään..). Oli kyllä niin isot askeleet ja ryhdikäs poni, että tuntui kuin olisi ratsastanut isommallakin hevosella. :D Tie oli lähes kaikkialta hyvässä kunnossa ja ainakin joko reunoilta tai keskeltä pehmeä, joten annoin Siran ravailla (ja välillä laukkaillakin) oman halunsa mukaan ja keskityin itse vaan istumaan ryhdikkäänä ja tasaisesti kyydissä. Oltiin reissussa tunti ja kymmenen minuuttia, ja kun lopulta päästiin takaisin pihatolle, oli jo sopivasti iltaruokien ja -heinien aika. (-hanna)

Kysellään nyt tässä vielä hyvissä ajoin ensi viikon ratsastusaikatauluista, eli miten väki on tulossa jos vaikka osuttaisiin kimppalenkeille samaan aikaan? Mulle käy ens viikolla tiistai ja jompi kumpi viikonlopun päivistä (suunnitelmissa kokeilla silloin valoisan aikaan "lilan lenkin" pohjien kuntoa), mites Kaisa?

Matin seikkailut 29.3

Matin ystäville kerrottakoon seuraavaa;

Eilen pieni palleroinen päätti testata päänsä kovuutta kantoon/kavioon/asiaan tuntemattomaan. Pieni mies sai niin kovan tällin, että silmät pyörivät päässä ja jalat eivät tahtoneet kantaa. Luultiin jo, että Matin päivät ovat luetut.

Säikäytettyään kaikki, vietettyään yön tarkkailussa, hurmattuaan hevosklinikan väen, saatuaan pesun ja harjauksen oli Matti valmis palaamaan kotiin. Ilmeisesti Matti on rautaa.

Lauantain pikalenkkeily 26.3.

Jumitin suunniteltua pidemmäksi aikaa siivoilemaan pihattoa tokkuraisen oloni kanssa ja ehdittiin (ja jaksoin) sen jälkeen enää vain vähän lyhyemmälle kolmen vartin lenkille. Sira oli kyllä reippaalla tuulella ja ehti tuijottelemaan asvaltissa olevia tummempia (korjattuja) kohtia, pajunkissoja keräävää naista, moottorisahaa ja vastaantulevaa hevosta, saatettiin vähän steppailla tienylitysvuoroa odotellessakin.. Käytiin Lemmenlaakson suunnalla ekan mäen päällä, siitä käännyttiin takaisin ja lähdettiin vielä seikkailemaan polun kautta kiertämään pelto. Siinä missä tie oli ollut oikeastaan koko matkan sula ja hyvä, oli polku edelleen lähes kaikkialta jäinen, joten jouduttiin vähän sumplimaan reittivalintoja ja kuljettiin joko polun vieressä tai umpimetsän kautta, mistä nyt ikinä parhaiten näytti pääsevän. Pellolla taas oli lähes sula reitti, mutta märkä ja savinen maa aiheutti reissun ainoan lipsumisen.Mutta ilman bootseja pärjäsi oikein hyvin varsinkin isolla tiellä  pysyessä. Ehkä nuo pienemmätkin tiet ja varjoisammat kohdat tästä lähipäivinä sulaa jos tosiaan tulee niin lämmintä kuin mitä on lupailtu.

(hanna)

Pitkänperjantain heppailut (ja ens viikon käynnit nyt ajoissa!)

Piiiitkä perjantai! Lähdettiin aamupäivälenkille Nooran, Mussun, Tessan ja Jennan (Ry) kera. Sirpula oli reipas ja halusi kulkea tavallista hanakammin keskellä tietä. Päädyttiin kiertämään autiotalon lenkki. En jaksanut laittaa bootseja koska epäilin että ne putoaa kuitenkin, eikä niitä kyllä tarvinnutkaan! Vähän kaikista jäisimmillä osuuksilla lipsu mutta ei todellakaan pahasti. Ravailtiin vähän joka väliin ja vedettiin peltosuoralla laukkaa ihan kunnolla, Sira joutu ihan huhkimaan että pysy Mussun perässä! (Ja minä väistelemään kavioista sinkoilevia jääkokkareita...). Tessan bootsit sitten irtoskin ja ne lähti kantoon. Hepat piristy laukasta ja meinas alkaa uudestaan kisailemaan, mutta aika hyvin yks potentiaalinen kisapätkä katkes Siran säikähtäessä pikku puroa, päästäessä jonkinlaisen röhkäyksen ja hypätessä yhden laukka-askeleen ilmassa... Kyllä me sille vielä capriolet ja  muut opetetaan!

Hiekkatiellä otettiin vielä spontaani laukkapyrähdys ravin sekaan ja rauhotuttiin hyvissä ajoin ennen isoa tietä. Ihanaa kun aletaan pohjien kanssa olla voiton puolella, kohta on kesä!

Ja ens viikko näin ajoissa: Mites teidän aikataulut? Mä voisin koittaa tulla viikolla, ehkä torstaina, tai sitten viikonloppuna lauantaina.

-Kaisa

Seuraava viikko

Kysellään jo hyvissä ajoin tulevan viikon ratsastelut eli 28.3-3.HUHTIKUUTA

Nyt tosiaan toukokuuta kohden mentäessä alkaa oma aikataulu mennä kiireisemmäksi.
Tiistait olen tuonne kesään asti aina kiinni ja tuskin menen illalla enää palaverisuman jälkeen ridaamaan, joten ovat loistavia päiviä käydä :)

(Jenna)

Mauno tapaa laiskiaiset (23.4)

YÖÖÖHHHH kun laiskottaa!

Noora hiipi tallille neljän tienoilla. Oltiin molemmat ihan poikki, mutta pakotettiin itsemme pienelle lenkille. Käytiin kiertämässä ilman satulaa pelto ympäri. Sirpaleenalla olisi selkeästi ollut virtaa enemmänkin, mutta otettiin rauhassa ja makusteltiin pohjia.

Pihaan päästessä oltiin molemmat piristyneitä, mutta paljastettiin toisillemme, että kumpikin syvällä sisällään olisi toivonut toisen ehdottavan lenkin väliin jättämistä. Hyvä siis me! :)

Siivoiltiin tarhoja, satulahuonetta, heinälatoa yms ja odoteltiin Maunoa. Oltiin tällä kerta kaksin ja maasturikaan ei ollut pihassa. Pienessä paniikissa täällä mietittiin, että mitä tehdään, jos heinät jää alas ja Maunon paku ei jaksakaan vetää koko kuormaa ylös. Voin kertoa, että hurrattiin, kun Mauno kaarsi pihaan ongelmitta.

Maunolla oli kuitenkin ässä hihassa ja hän olikin iloisesti varautunut extra-painavilla paaleilla. Paalit olivat varmaan 15kg /kpl ja voin sanoa, että otti aika koville niiden nostelu ylös asti. MUTTA ME SELVITTIIN! Hurei! :)

Heinät muistiin:

La 23.1.2016
La 20.2.2016
Ke 23.3.2016

Aikaisemmin heinien "kierto" on ollut 21 päivää. Nyt issikoiden lähdettyä, venyi edellisen heinäkuorman tulo muutamalla päivällä. Ladossa olisi ollut heinää vielä muutamaksi päiväksi ja issikat olivat vielä tätä edellistä kuormaa syömässä hetken. Mutta jo nyt tällä muutoksella välissä on 29 päivää.

Nyt kun ollaan ns. normitilanteessa on kierto 32-33 päivää.

(Jenna)


(Jenna)

Iltajumppaa 22.3

Emmi tuli taloon pitkästä aikaa. :)

Käytiin kiertämässä metsän kautta hiekkakuopalle ja teitä pitkin takaisin. Nyt huomaa hyvin, että pohjat muuttuvat päivittäin ellei jopa vuorokauden sisällä. Päivällä voi olla sulaa ja kun illalla lähtee lenkille TAI tulee paria tuntia myöhemmin takaisin, on jo äsken sulana ollut kohta jäässä..

Päästiin pari pientä ravipätkää kipsuttamaan, mutta muuten sai kulkea käytiä. Rauhaisa, vajaan tunnin köpsy.

Kuulkaa! Kohta ollaan jo huhtikuussa! Nyt on  on valoisaa seitsemään asti. Taidettiin selättää talvi! :)



(Jenna)

Lauantai 19. ja sunnuntai 20.3 ja tän viikon heppailut

Lauantaina lähettiin suunnitelmasta poiketen Sirpun kanssa myöhemmin liikkeelle. Virhe! Sira oli ollut Matin kanssa kahdestaan tarhassa ja oli melkoisen huolissaan kun isot kaverit oli hänet hylänneet. Sain kamppeet kuitenkin niskaan ilman kommelluksia, ja lähettiin kiertämään toisen puolen lenkkiä. Sira oli tosi lennokas ja reipas, vissiim yritti etsiä Mussua ja Tessaa. Tää olis ollut muuten ok, mutta poni myös huuteli ku mikäkin ori koko matkan, välillä liikkeestä ja välillä piti pysähtyä. Kaikille pihalla oleville hepoille huudeltiin myös. Mussu ja Tessa tulikim sitten vastaan vähän ennen asfaltilta pienemmälle tielle kääntymistä, ja päätin kääntyä samaa matkaa kotiin,  en tiiä olisko Sira ilman tappelua edes jatkanut matkaa. Puolisen tuntia kuitenkin oltiin liikkeessä!

Sunnuntaina lähettiin Tarun ja Mussun ja JennaRyn ja Tessan kanssa liikenteeseen. Mentiin pellon kautta metsään ja kierrettiin sieltä lauklasuoralle. Pellolla hepat oli melko laiskanpulskean tuntusia, liikkuivat kyllä mutta ei ollut kiire mihinkään. Laukkasuoralla otettiin ravia, ja koska edessäpäin näytti jäiseltä niin käännyttiin ympäri ja ajateltiin laukkailla takasin päin. Sira meni edellä, ja Mussusta se vissiin tarkotti että nyt pitää vähän kirittää... Siralta tuli pari isompaakin pukkia ja saatiin vauhtikaksikko rauhottumaan ennen lemmenlaakson hiekkatietä. Rauhoteltiin heppoja hetki ja ooteltiin Jennaa, joka toi Tessan kanssa Siran pudonneet bootsit. Otettiin vielä loppulenkistä _hallittua_ ravia, tällä kertaa Mussu ensimmäisenä. Hepat oli taas ihan rauhallisia, Sirasta oli vissiin vaan kiva irrottelu :-D Naurettiin että aina nää meidän lenkit on tällasia... Oltiin varmaan 1,5h reissussa.

Sit tän viikon ratsastukset: Puhuttiin vähän JennaRyn kanssa alustavasti että tultais pe jos se kaikille passaa (vai ehkä to? Jenna voi vahvistaa :-D) Mites muut?

-Kaisa

Kuvia ja ideoita Hulinoihin ja muuhunkin.. :)

http://hgdiy.com/2014/01/chinese-new-year-2014-diy-horse-crafts/

18.3 lipsumassa jäisillä teillä

Venla tuli pitkästä aikaa käymään ja heppusia moikkailemaan. Eilisen kivan lenkin ja pohjien jäljiltä, ehdottelin että lähdetään tekemään sama laukkasuoran lenkki. Aurinko paistoi mutta tuuli oli iiinhoottava. Laitoin toppahousut jalkaan ja totesin hyvin nopeasti, etten liiotellut..

Heti hiekalle asfaltilta siirryttäessä muuttui pohja ikäväksi. Tessan jalat lipsuivat ja turvallista pohjaa ei tahtonut löytyä mistään. Päätettiin kuitenkin metsälle asti sinnitellä ja käydä katsomassa, josko siellä olisi paremmat pohjat.

Metsässä polku oli tamppaantunut jäiseksi ja oli jopa inhottavampi kuin tie. Lunta oli satanut kaikkialle ja näin ollen ei edes nähnyt, millainen pohja lumen alla on.

Pakitettiin metsästä pois ja hiippailtiin tietä pitkin eteenpäin. Hetkittäin pohjat olivat paremmat ja onneksi kaikkialla kuitenkin huomattavasti paremmat kuin alkulenkistä. Tessan takajalka lipsahti kerran pahasti niin, että se liukui pitkälle etujalkojen eteen ja luultiin jo, että se oli siinä.. Mutta mummo jatkoi korvat hörössä, mitään arkomatta ja hyvin tyytyväisen oloisena eteenpäin. :)

Käytiin laukkasuora kävelemässä, hepat olivat tosin sitä mieltä, että nyt olisi hyvä mennä kovempaa. Todettiin suoran jälkeen teillä, että näyttää turhan liukkaalta ja päätettiin seurata omia jälkiämme kotosalle. Sirpuliini oli taas lentävällä tuulella. Ei hyvä jäällä. Selästä alas Venlan kanssa todettiin molemmat, että kroppa kipeänä jännittämisestä.. Ei hyvä. Bootsit jalkaan jatkossa jos säät jatkuvat tälläisinä.



(Jenna)

Kevätmaasto

Hepat ovat saaneet olla taas alkuviikon rennosti ja nauttia aurinkoisista kevätsäistä. Tarha on sulanut hurjaa vauhtia ja aika on kulunut lumen alta paljastuneiden ylläreiden siivoilussa ja purojen "rakentamisessa".

Hepat on saaneet nyt muutaman päivän valkosipulia ja ajattelin, että syöttäisi kuurin tämän viikon loppuun. Vähän vastuskykyä flunssia ja ötököitä vastaan. :)

Lähdettiin Nooran kanssa rennonletkeälle retkelle kiertämään laukkasuoran reittiä ympäri. Iloksemme huomattiin, että pohjat olivat sulaneet hiekalle asti ja hiekka mukavan pehmeää.
Hepat liikkuivat arkomatta hiekkatiellä. Selkeästi siis ruokinta ja kavionpohjat kunnossa! Luulisi, että hetken kosteiden jälkeen olisi myös pohjissa arkuutta, mutta ei...

Sirpaleenaa on ilmeisesti kevätpörriäinen purrut. Neiti puhisi ja höhisi, kulki pää ylhäällä ja pomppi tiellä laukassa laidasta laitaan. Mulla oli jo valmiiksi kroppa jotenkin jumissa ja kiitos nopeiden repäisyjen, olin aivan pökkelö-kipeä kun pääsin selästä alas.

Kivaa oli silti ja kohta on kesä!

(Jennari)

Kevät, kevät, kevät...

Hepsut ovat saaneet nauttia auringosta. Päivälämpötilat ovat huidelleet jo viidessä plussa-asteessa ja öisin pienellä pakkasella. Pohjat ovat tarhassakin olleet vielä siedettävät.

Uusia tarhakavereita ei ole vielä aktiivisesta etsimisestä huolimatta löytynyt. Ehkä tässä pätee sama, kuin parisuhteissa. "Se oikea ei löydy etsimällä". :)

Sirpulla ja Terpalla alkoi valkosipulikuuri. Tessahan tosiaan popsii lisäksi munkinpippuria. Sira on vaikuttanut lohikäärmeltä nyt jo parisen viikkoa, joten päätin kokeilla myös Sirpalle, josko auttaisi pippuri pippurisuuteen. (HAHAHHAH).

Haettiin aamulla Nooran kanssa hepoille myös ISO lasti havuja, joilla päällystettiin alakatoksen pohja ja joita leviteltiin ympäri tarhoja heppojen iloksi. Ei lopu kaluttavat ihan heti kesken.

Aurinko on ihana asia!

(Jennari)

Lauantai 12.3. ja ens viikon ratsastukset

Suunniteltu aamuinen pidempi seikkailulenkki muuttuikin tunnin mittaiseksi iltajumpaksi Siran kanssa, eli hämärän laskiessa lähdettiin vähän treenailemaan Lemmenlaakson teille. Sinällään huono ajoitus, sillä lämpimän päivän jälkeen lämpötilan pudotessa pakkaselle muuttui tien pinta liukkaaksi sulakohdista ja koppuraiseksi sieltä, missä oli vielä loskalunta. Tehtiin kuitenkin vähän erilaisia taivuttelu- ja väistöharjoituksia ja löydettiin vielä tienpätkä, jossa pohja oli sen verran ok, että pystyttiin vähän harjoittelemaan laukannostojakin. Siralla oli energiaa ja intoa (välillä turhankin kanssa), mutta siitä huolimatta neiti oli yllättävän taipuisa ja herkkä ratsastaa.

Tultiin takaisin polkujen ja pellon kautta, missä Siran mielestä oli selkeästi paremmat pohjat ja neiti tarjoilikin ihan omatoimisesti yhden reippaamman laukkasuoran pellolle päästäessä. Mikäs siinä tähtitaivaan alla, kuunvalossa ratsastaessa.. Mutta taas kerran pienikin aivojumppa riitti saamaan Siralle hien pintaan, joten laitoin lenkin jälkeen loimen selkään varmuuden vuoksi, ettei ainakaan tulisi turhia jumeja. Sira muuten tietää jo, että silloin kun jumppaillaan, niin tiedossa on enemmän namia. Ja ellen tarjoile herkkuja omatoimisesti tarpeeksi nopeasti jumppailujen jälkeen, niin neiti tulee varmasti koputtelemaan olkapäälle. Perusmaastoreissujen jälkeen en ole huomannut samaa ilmiötä.. ;)
(hanna)

Loppuun vielä kysymyksenä ensi viikon ratsastelut, eli miten porukka on tulossa ens viikolla? Mulle kävis tällä kertaa parhaiten varmaankin ti ja pe(?).

Lauantai 12.3

Olisiko se päivä nyt sitten ollut lauantai..

Teemu oli kotona ja sain jälleen puhuttua ympäri lenkille messiin. Teemu ja Snuffe ajoivat autiotalon lenkin "puoleenväliin", josta lähdettiin sitten kimpassa eteenpäin. Ratsuna tänään siis Tessa. :) Tessu kulki alkumatkan rauhassa, mutta loppumatkasta Snuutin odottelu alkoi selkeästi rasittaa ja Tessa olisi mielellään kovempaakin kulkenut.

Otin mitan matkasta postilaatikolta edestakaisin ja kilometrejä kertyi huikea 5,5. :)
Saatiin tuohon matkaan tuhrattua jotenkin 1,5h. Vauhti ei siis todella päätä huimannut.

Tessa on tuntunut vähän tasoittuneen munkinpippurin myötä. En tiedä, voiko ajatus olla vain mun päässä vai onko rouvalla ehkä aavistuksen parempi olla. Toivottavasti jälkimmäinen.

(Jennari)

Torstain iltalenkki 10.3.

Pikaisen pihaton siivouksen jälkeen laiteltiin hepat valmiiksi ja lähdettiin iltamaastolle Jennan ja Siran kanssa, minä (hanna) siis tällä kertaa Tessukalla. Mummo oli harjailtaessa ja satuloidessa tosi asiallinen ja ihan tyytyväisenä rouskutteli heiniä koko touhuilun ajan, tuskin edes huomasi satulavyön ekoja kiristämisiä. Edellinenkin varustaminen oli kuulemma sujunut rauhallisesti, joten olisiko munkinpippuri auttanut näin nopeasti?

Suunnattiin ensin pellolle ja metsäpoluille. Tessalla ei ollut mihinkään kiire, joten me ravailtiin ja laukkailtiin lähinnä Siran peesissä (ja mä keskityin miettimään, miten siellä kuuluisi istua, etten keikkuisi Tessan isommissa askelissa kun mikäkin pottusäkki...). Hiekkakuopalla tielle päästessä todettiin, että siinäkin pohja vaikuttaa ok:lta, joten päätettiin lähteä kokeilemaan laukkasuoran kuntoa. Suoralla Tessa sai olla vetohevosena ja tunnustella vauhdin pohjalle sopivaksi - ei kyllä tuntunut mitenkään lipsuvan tai varovan, mutta mitenkään täysiä ei painatettu tällä kertaa, vaan ennemminkin sellaista venyttelylaukkaa. Sira vaan joutui jarruttelemaan peesissä ;)

Laukkapätkän jälkeen käveltäessä huomattiin, että Tessa takoi vapaalla ohjalla kulkiessaan ihan kunnolla ja lopetti napsuttelun vasta kun vaihdettiin raville. Saattoi johtua tietysti pohjastakin, vanha rouva käveli aika pitkällä askeleellä eli reilusti kavionmitan verran takasen jälki etusen merkin yli, ja jos loskaisempi lumi vaan luisti alla, niin takominen saattoi johtua ihan siitäkin. Tai etuosan jumista (ei kyllä tuntunut, mutta eihän sekään mahdotonta ole), mutta oli syy mikä hyvänsä, niin kannattaa vähän kuulostella, kuuluuko lenkeillä kolinaa jatkossakin.

Kierrettiin maneesin lenkki ja sieltä "isoa" tietä pitkin takaisin pihatolle. Oikeastaan jopa siinä yleensä keväisin umpijäässä olevalla hiekkakuopan puoleisella tielläkin pohjat oli siinä kunnossa, että arvasi huoletta ravailla. Hitsit, toivottavasti nyt ainakin tän viikon loppuun pysyisi noi pohjat kunnossa!
Molemmat heppaset oli lunkilla tuulella ja iltainen reissu sujui rauhallisissa tunnelmissa. Oltiin liikenteessä 1 h 20 min ja tultiin takaisin sen verran myöhään, että annettiin ruuat ja iltaheinät samalla. Jenna kävi vielä hakemassa Sirkalta "pari" havunoksaa pihattoon nakerreltavaksi..

9.3.2016 Keskiviikko

Siran vanha vuokraaja Elina piipahti kylään PITKÄSTÄ aikaa. Aamusta varusteltiin hevoset, Elinalle Sirpu ja mulle alle Tessuli ja lähdettiin maastoon pienelle lenkille.

Kierrettiin peltojen kautta hiekkakuopalle ja sieltä mun "lempireittiä" mäkeä pitkin takaisin. Mäki tosin oli niin lumen painosta painuneiden puiden vallassa, että tultiin takaisin sitä viereistä mäkeä nousten.

Sirpuli puhisi takana ja intoa olisi selkeästi ollut mennä kovempaakin. Tessa oli taas rauhallisella tuulella ja alkulenkistä tuntui, ettei ravikaan olisi huvittanut. Kotiinpäin mennessä rouva taas kyllä intoutui.

Kävin viikko sitten kivennäisiä hakemassa Nooran kanssa ja ostettiin samalla Tessalle munkinpippureita. Niiden pitäisi auttaa niin hormonihäiriöihin kuin sitä kautta myös cushingin mielialavaihteluihin. Soittelin myös naapurin Ainon kanssa, olisiko Ainolla jotain ideaa, mitä voitaisiin vielä kokeilla Tessan kanssa. Aino ei koulutuksellisesti keksinyt nopeasti oikein mitään enää. Oli sitä mieltä, että ehdollistuminen olisi pitänyt tänä aikana tapahtua ja hormonit ovat niin vahvat, että niitä on todella haastavaa koulutuksella ohittaa. Aino mietti myös mahdollisuutta siihen, josko Tessalla olisi jonkinlaista dementiaa. Normaalisti hevoset on laitettu vaan pois ennen asian toteamista. Sinänsä nyt kun asiaa on pohtinut ja Tessaa katsellut, saattaisivat oireet viitata myös johonkin dementian takaiseen. Meillä saattaisi nyt siis pihassa asustella dementoituva cushing -mummo..

Silmiin osui myös nettiä selatessa uudet bootsit. Taidetaan odotella näitä nyt kesään ennen uusien popojen tilaamista. Vaikuttavat kiinnostavilta; https://www.facebook.com/Future-Horse-Care-Oy-504886606291907/

(Jennari)

Tuleva viikko 7.3-13.3

Kohta mennään jo maaliskuussa! Mihin nämä viikot häviää?! Kaisa ei ehdi tällä viikolla, mutta mites muut?

(Jenna)

Lauantai 5.3 ja sunnuntai 6.3

Lauantaina otin poikaystävän ja koiran mukaan ja heitin Sirpulle piiitkästä aikaa kuolaimettomat ja lähettiin ilman satulaa köpsimään metsään. Koira ja poikaystävä meni niin hurjaa vauhtia että saatiim jatkuvasti ravailla perässä kiinni - tulikin siis aiottua ainakin vähän reippaampi lenkki. Sira reippaili omasta takaa säikähtelemällä ja ottamalla pari laukkapätkää itsenäisesti. Muutenkin Sira meni vähän miten huvitti, ehkä se vaistos että mulla oli pieni krapula eikä musta ollu vastusta :-D Reilu tunti oltiin varmaan reissussa, mentiin pellon kautta metsään ja metsästä hiekkakuopan kautta hiekkatielle ja siitä kotiin. Nähtiin pulkkailijoita ja lapset oli tosi kiltisti kun mentiin ohi. Sirasta pulkat oli epäilyttäviä.

Sunnuntaina lähettiin Tarun ja Mussun kanssa kiertämään autiotalon lenkki. Mentiin alkupätkä rauhassa, metsäpolut oli aika muhkuraisia (ja oksat matalalla). Otettiin peltosuoralla ravia ja laukkaa, ja päätettiin vielä kääntyä hiekkakuoppien kautta metsään ja pellolle kotiinpäin tultaessa. Hepat oli reippaina ja laukattiin vielä pellolla. Sira päätti vielä spurtata ojan yli hypyn jälkeen, ja ravailtiin pelto loppuun. Varmaan 1,5 h oltiin lähemmäs. Huomattiin että Tessa oli riisunut itse loimen ja avannut vähän lantalan viereistä porttia. Matti ja Tessa oli kumminkin molemmat tallessa ja rauhallisia ja ihan kunnossa, eli ei hätiä. Kiva lenkki ja hyvät pohjat edelleen!

-Kaisa

2.3.2016

Lähdettiin Nooran kanssa seikkailemaan ja tutkimaan "uusia reittejä".
Laitoin vasta alkukäyntien jälkeen gps:n päälle, joten matka kokonaisuudessaan oli ehkä 8km.

Kuljettiin metsässä polkuja, vanhoja metsäteitä ja lopulta myös outoa "väylää" pitkin.
Väylä oli sitten kivasti moporeitti ja kahteen kertaan jouduttiin reitiltä hyppäämään pois pärinäpojan kaasuttaessa ohi. Oltaisiin haluttu tiedustella, onko ongelmaa sen suhteen, että köpötellään polulla, muttei saatu poitsua kiinni..

Reittejä on PALJON tutkittavaksi tuolla puolella! Ihan uusi maailma :) (Jennari)

1.3 Talvi selätetty!

Oltiin hömpöttelemässä Sirpan kanssa. Arvatkaa kumpi päätti reitistä suurimman osan ;) (Jenna)

Ma 29.2. karkauspäivä

Kukaan ei karannut, ketään ei kosittu.. ainakaan meidän pihassa :) Vihjaisin Teemulle siitä, mikä päivä on ja Teemu hävisi vähin äänin kellariin useammaksi tunniksi. Ilmeisesti takniikkana "poissa silmistä, poissa mielestä..".

Viikonlopun pikkujoulut / olympialaiset painoivat vielä hitusen päälle, joten päätettiin lähteä Sirpan kanssa iltasella vaan kevyesti pellolle puksuttelemaan. Vaelleltiin lumessa reilun vartin puita ja puskia pujotellen ja vähän kevyesti taivutellen. Tultiin pari mäkeä laukallakin ylös, mutta ilmeisesti lumi kuitenkin sen verran raskasta, että Sira hyytyi samantien mäen päällä..

Kotipihassa jumppailin (itseäni) Siran selässä. Testailin maailmanympärysmatkoja ja roikuin vatsallani selässä. Sira tuijotti sivusilmällä mua herkeämättä ja ilme selkeästi kertoi, että leikin sijaan alkaisi olla iltaheinien aika.. :)

(Jenna)

29.2-6.3.2016 ratsastelut

Mites tuleva viikko?

(Jennari)

Maunon heinähommat

Maunotiitti poikansa kanssa käväisi taas lauantai-aamuna tuomassa heinää. Meillä oli Teemun kanssa vähän häsis, sillä meillä oli pari tuntia aikaa laittautua, hoitaa heinät ja suunnata kohti Nooran ja Villen häitä.

Iloisesti TIETENKIN Maunon auto jäi mäkeen jumiin. Onneksi oltiin valmistauduttu tähän. Teemu juoksi hädissään hiekkapussin kanssa ympäri ämpäriinsä ja mä meikkasin sisällä. Sitten Teemu kolasi meidän auton ja kiskoi sillä kärryn ylös (ja mä meikkasin vähän lisää). Maunon paku pääsi onneksi ilman lisäpainoa ylös ja saatiin heinät hoidettua vauhdikkaasti latoon..
Muistiin heinät

La 23.1.2015
La 20.1.2015

Tähän asti heinien "kierto" on ollut 21 päivää. Nyt issikoiden lähdettyä, venyi heinäkuorman tulo muutamalla päivällä. Ladossa olisi ollut heinää vielä muutamaksi päiväksi ja issikat olivat vielä tätä edellistä kuormaa syömässä hetken. Mutta jo nyt tällä muutoksella välissä on 29 päivää.

Hepat olivat maailman onnellisimpia Maunon käynnistä ja riekkuivat alatarhassa villisti. Ilmeisesti Maunon käyntipäivä on hevosten juhlapäivä :)

(Jenna)

Aamukipitykset 24.2

Noora saapui tallille jo yhdeksän maissa aamulla. Itse nautiskelin aamukahvit kiireellä Nooran siivoillessa tarhaa.

Harjailtiin Matti ja Sirpaleena ja lähdettiin rauhalliselle köpsöttelylle teitä pitkin hiekkakuopalle ja takaisin. "Mennään Matin tahdissa".

Matin tahti olikin sitten astetta reippaampi ja suurimman osan matkasta joko ravattiin tai laukattiin. Sirpukin intoutui pukittelemaan kun Matti kertaalleen ampaisi kiitoraviin nenän edestä. Matti kipitti muutenkin matkan sellaista vauhtia, että Sira sai välillä laukkailla turpa turvallisesti kiinni Nooran selässä.

Kotiinpäin mentäessä neiti alkoi jo nousemaan siihen malliin, että totesin paremmaksi meidän siirtyä edelle, jottei vahingossa hypätä Nooran seuraksi kärryihin.

Kaskelantiellä Matti päätti, ettei jaksa enää yhtään ja heittäytyi kesken matkan maahan ilmeisesti ajatuksena piehtaroida. Noora nappasi Matin ylös niin vauhdilla, etten ehtinyt kuvaa ottamaan. :( Naapurin pihaa ohittaessa kutsuttiin lapset kyytiin kärryihin ja lapset pääsivätkin postilaatikolle kyydissä ja sen jälkeen höpöteltiin ja rapsuteltiin vielä hetki. :)

Kiva, kiva lenkki ja ihana sää!

(Jenna)

Ps. Siran kavioissa on jotain hämärää. Niissä on selkeät mustelmat ja ne ns. mustat pienet mustelmat, mitä on aikaisemmin olleet ilmeisesti nyt kasvaa ulos? Näyttää todella oudolta. Mietin voiko kyseessä olla sieni? Sädemätä? Jotain? Ja mistä ihmeestä pehmeillä pohjilla voi mustelmia tulla..

Pps 1h myöhemmin;

Koska piti panikoida, soitin vuolijalle.

Vuolijamme oli jutellut kollegansa kanssa.

Olivat sitä mieltä, että mustelmat ovat hyvin voineet tulla esim lumen tilsautuessa ja jäätyessä. Jäätyneet tilsat painavat helposti kavionpohjaa ja mustelma on valmis..

Tummista alueista he olivat pähkäilleet, että koska kyseessä kuitenkin hitusen vanhempi hevonen, voi kavioaines olla jo hitusen huokoisempaa. Kun lumi on nyt ollut pidempään kosteaa, aukaisee se tuota anturan huokoisaa pintaa vielä enemmän. Maasta lika yms tarttuu kiinni ja jää koloihin. Olivat sitä mieltä, että näyttää pahemmalta kuin mitä onkaan.

Hankihömpöttelyjä kuutamossa

Edellisenä päivänä käytiin pidempi lenkki, joten tänään vuorossa oli ihan palauttelut. Jenna oli käynyt Tessun kanssa lenkkeilemässä jo aamusta, joten harjailin Sirpaliinin ja hyppäsin neitosen selkään ja suunnattiin omalle pellolle.

Lunta oli reilusti, joten totesin heti alussa että vaikka Sirpu nakkaisi mut alas, tulee pehmeä pudotus. Kierreltiin pellolla ympäriinsä, haahuiltiin siellä täällä ja vähän yritettiin ravailla ja laukkaillakin. Sira kuitenkin totesi, ettei ole kovin innostunut hangessa reippailemaan, joten otettiin sitten rauhassa ja vaan nautittiin kuutamossa humputtelusta. Huimat 20minuuttia ehkä tarvottiin, jonka jälkeen mentiin herkuttelemaan leipiä pihaan. :)

(Jenna)

Lila-lenkki ja peltohöntsää

Testataas mun blogin käyttötaidot tässä vaiheessa, että mitenkäs homma toimii ja kuinka tänne voi uuden tekstin luoda. Ainakin oli jo heti kättelyssä vaikeaa löytää mistä luoda uusi teksti, mutta ehkä tää tästä ;) 😉

Maanantaina Jenna ja Noora ehdotteli kimppalenkkiä "toiseen suuntaan", ja pääsin kerrankin töistä niin, että oikeasti ehdin lenkille mukaan! Tessa oli jopa laitettu puoliksi kuntoon kun saavuin tallille, siellä se odotteli satula selässä ja harjattuna, joten helpolla pääsi tämä hoviratsastaja ja päästiin lenkille hyvissä ajoin. Lähdettiin siis tosiaan toiseen suuntaan ja päätettiin kiertää "lila-lenkki", eli lenkki johon on liloilla merkeillä merkattu mistä reitti kulkee. Gps harmiksemme ei piirtänyt reittiä joten ei karttaa lenkistä saatu aikaiseksi. Lenkki on kyllä aivan huippu ainakin näin lumikeleillä! Koskematonta lunta ja metsäpolkuja :) 😊 hyviä irroittelupätkiä löytyy ja hepat pääsikin tekemään tosissaan hankitreeniä, ravilla ja laukalla, joilla mentiinkin suurin osa matkasta. Metsäpätkät onneksi toi levähdystaukoja hevosille ettei koko matkaa tarvinnut juosta. :D 😃 Tessa oli oikein hieno rouva, reippaasti kulki kavereiden perässä mutta kuitenkin oli hyvin rauhallinen eikä intoillut turhia. Hieno mummo ❤ lenkki jälkeen oli Tessa osittain hikinen ja osittain myös luminen kun kerättiin  lunta oksista päälle metsästä, tehokas lenkki siis ja puhti taisi olla pois niin hevosilta kuin ratsastajilta.

Tiistaina tulin hoitamaan Tessan kanssa pienet palauttelut maanantaista ja päädyimmekin omalle pellolle kävelemään ja otettiin myös muutamia ravipätkiä kun mummo tuntui olevan virkeänä. Noin 20min- 30min jaksettiin pellolla pyöriä, jonka jälkeen rapsut, herkut, loimi niskaan ja Tessa kavereiden seuraan ulkoilemaan.

On kyllä ollut mukavaa tutustua Tessaan paremmin ja lupaavasti on meidän yhteistyö lähtenyt käyntiin :) 😊 -Jenna (ryde)-

Lumimaisemissa maastoilua, su 21.2.

 Sovittiin Tarun kanssa sunnuntailenkki puoliltapäivin (minä tosin jo tavan mukaan taas myöhässä..) valoisan aikaan, ja eilisen sekä yön aikana pyryttänyttä lunta oli maassa vielä reilusti. Pohjat vaikutti siis lupaavilta ja uskaltauduttiin lähtemään ilman bootseja liikenteeseen. Ei tiet nyt mitään täydellisiä olleet ainakaan joka paikasta, mutta rennossa menossa toimi hyvin. Autoteillä (oli siis sekä aurattuja pätkiä että ihan vain rengasurien painamia) pystyi kuitenkin useimmissa paikoissa ravailemaan halutessaan kunhan otti iisisti.

Arveltiin, että hiekkakuopalla on todennäköisesti sunnuntain + lumen vuoksi sen verran pulkkailijoita, että lähdettiin suosiolla muihin maisemiin. Köpsöteltiin Lintusuontietä "metsäautopätkälle" saakka -oletin, että lumiaura ei olisi siellä ehtinyt vielä käymään, mutta väärässäpä olin- ja löydettiin sieltä hyvä lyhykäinen pätkä, jolla päästiin kokeilemaan vähän miten hepat suhtautuvat hankilaukkoihin. Siran egolle taisi olla kova kolaus joutua laukkailemaan rauhallisempaan tahtin Mussun perässä - tuli pientä protestipöhinää, mutta nätisti Sira siitä huolimatta tyytyi osaansa. Laukkailtiin se n. 100-200 metrin (matka-arvioinnin huippulahjakkuus asialla, saattoi nimittäin ihan yhtä hyvin olla 50 metriäkin) pätkä pari kertaa edestakaisin ja lähdettiin sen jälkeen takaisin tulosuuntaan - tosin vaihdettiin vielä reittisuunnitelmaa lennosta ja tultiinkin lopulta takaisin ihanan lumista autiotalon reittiä pitkin. Sira esitti muutaman pienen erimielisyyden kun piti lähteä vielä jatkamaan lenkkiä (en lähde tuolle reitille, joku vieras autokin oli ihan väärässä paikassa..), mutta antoi onneksi periksi helposti.

Päästiin kahlailemaan ihan reilussa hangessa, kerättiin puiden oksilta muutama sata kiloa märkää lunta niskaan ja otettiin vielä pellon jälkeisessä loivassa nousussa yhdet rauhalliset laukat, Sira tällä kertaa edellä. Kumpikin hepoista taisi olla tänään ihan perusreippaalla tuulella, mutta muuten varsin fiksuina - vastaan tuli kuitenkin niin traktori auraushommissa kun kiihdyttelevä enduropyöräkin aiheuttamatta kuitenkaan sen kummempia ongelmia.

Lumessa kahlaaminen oli normaalimenoa hitaampaa ja aika rauhassa nyt muutenkin mentiin, mutta oli silti aika yllättävää huomata, että saatiin käytettyä reissussa lähemmäs kaksi tuntia.

Keskiviikon 17.2 ja lauantain 20.2 lenkit (ja ens viikon heppailut)

Keskiviikkona lähettiin Tessan, Jennan ja Sirpun kanssa maneesilenkille. Kierrettiin pellon kautta metsään ja metsästä sit maneesilenkki vastapäivään (?) eli laukkasuoran kautta ensin. Metsässä oli kivat pohjat, ja muistaakseni tielläkin. Ravailtiin pellolla ja ihmeteltiin koiria ulkoiluttavia ihmisiä, ja laukkasuoralla otettiin laukkapätkät. Ravailtiin muutenkin joitain pätkiä (muistaakseni.. :D). Sirpu oli aika säpsy, ja säikähdeltiin sivuhypyin mm. putoilevaa lunta, kiviä joilta oli sulanut lumipeite, kiviä joilla oli lumipeite, jne. Ei kuitenkaan mitään ihmeellistä. Aurinko paistoi ja oli kiva lenkki!

Lauantaina käytiin Mussun ja Millan kanssa kiertämässä autiotalon lenkki. Hepat oli pirtsakoita mutta maa oli sen verran muhkuraista ja metsä lumessa alkupäästä lenkkiä että köpöteltiin pellon vierukselle asti, jossa otettiin ravia, Sira otti mäkeen vähän laukkaakin. Oltiin taas säpsyinä ja hypähdeltiin vähän, energiaa vissiin riittäis :-) Takas tullessa otettiin vielä pitempi ravipätkä. Ihan hiekkatien loppupäässä kotiapäin säikähdettiin moottorisahamiestä ja huitastiin laukalla Mussusta ohi. Mussu onneksi lopetti hötkyilyt aika äkkiä eikä Sirakaan kovin kauas pinkonut. Hiekkatie oli muuttunu sen verran liukkaaks että Sirakin tais tajuta ettei kannata kauheesti kohkata menemään. Milla siivos kakkoja ja mä taistelin Snuffen kanssa kun päästiin tallille (Snuffe rymysi ensin mun heijastinliivistä heijastinnauhat puoliksi irti ja alko sitten painia Essun kanssa... :D ).

Ensviikolla ehtisin taas vaan kerran, lauantaina tai sunnuntaina. Mites muut?

-Kaisa

Sirpan kanssa hiekkakuopilla (ma 15.2)

Lähdettiin heti aamusta Nooran, Mussun ja Sirasen kanssa pienelle lenkille. Todettiin, että tehdään ihan kevyt maasto, sillä aikaa oli hitusen niukanlaisesti.

Käytiin hiekkakuopalla tekemässä kolme (?) nousua. Noustiin ensin kertaalleen se "iso" mäki, jonka jälkeen mentiin sitä mäkeä ylös, mitä yleensä tullaan alas. Hepat intoilivat taas jonkun verran, mutta todettiin, että pidetään vaihteeksi pallerot hallinnassa, niin ei ole aina pelkkää rallittelua. :)

Tultiin metsäpolkuja pitkin kotiin ja jäätiin odottelemaan tallipaikka-ehdokasta. Odoteltiin sellainen puolisentuntia, kunnes tajusin, että olin väärässä päivässä...

(Jenna)

Villimummon kanssa retkellä

Viikonlopun humputtelun jälkeen ajattelin ystävänpäivän kunniaksi lähteä Snuffen, Teemun ja Tessun kanssa lenkille.

Pohjat olivat aivan täydelliset ja tarkoituksena oli rauhassa kiertää pelto ympäri. Heitin Tessulle vaan tyynyn (kyllä, tyynyn) selkään ja heijastinloimen ja lähdettiin kiertämään peltoa ympäri.

Snu oli maailman innokkain lenkkeilijä ja ihmeteltävää riitti. Teemulla meni paljon aikaa poitsun korvien löytämiseen, joten me aina Tessan kanssa käytiin ottamassa palan matkaa eteenpäin ja palattiin.

Ensimmäisenä päätettiin mennä ravilla sitä pellonreunustaa siinä vielä "autotien" kohdalla, heti kun käännytään hiekkatieltä vasemmalle. Tessan ravi oli niin lennokasta ja korkeaa, että pompin varmaan metrin ilmaan tippuen sään / selkärangan päälle vuoronperään. Ennen kuin muutaman pomputuksen jälkeen sain käynnille, johon siirsin siis käytännössä kaulalta, oli tyyny ja heijastinloimi tippuneet peltoon. Herrasmiehet Teemu ja Snu olivat onneksi mukana auttamassa ja pienen steppailun ja ähellyksen jälkeen (ja Snuffen karattua kaverin perään), päästiin jatkamaan taas matkaa. Totesin, että ravi ei ole meidän laji tänään ja päätin jatkaa kootulla laukalla eteenpäin. :)

Kierrettiin pelto metsän kautta ympäri. Tultaessa pellolle, Tessa kohosi noin metrin ja lähti puoliravilla tohottamaan eteenpäin. Vaikka olen aikaisemmin sanonut, että Tessa on ollut energinen, niin tälläinen se ei ole kyllä ollut kertaakaan! Ekaa kertaa alla oli kyllä ihka oikea estehevonen. :)

Volttailin Tessaa pellolla, tehtiin ympyröitä ja pieniä siirtymisiä. Ravikin alkoi sujua, kun alla oli tyylikkäästi itsensä kasannut voimapesä.

Ojalle tultaessa totesin, että mulla ei nyt pikkudarrassa, tyyny peffan alla, ole rohkeutta hypätä ja testata pysynkö selässä, jos Tessu linkoaa, joten tulin suosiolla alas. Kotiin paahdettiinkin Tessan "vetäessä" mua perässään täyttä häkää...

Villi, villi mummo <3

(Jenna)

Sunnuntai 14.2.

Lumi oli pysynyt maassa (toistaiseksi) eli tiet ja polut oli edelleen hyvässä kunnossa. Päästiin lähtemään lenkille ennen puoltapäivää Noora ja Mussu messissä, ja aika reippaita hevosia oli alla vähän kuten arveltiinkin. Mietittiin ennen lenkkiä pohjan kuntoa ja arvottiin varustusta, mutta lopulta päädyttiin kumpikin lähtemään liikenteeseen ilman bootseja. Lunta oli maassa just sen verran, että vaikka alla olisi jäätä ollutkin, niin nastat tuskin olisivat lisänneet ainakaan mainittavasti pitoa. Onnistuttiin veikkauksessa ja ainoat etäisesti liukkailta vaikuttaneet kohdat oli niillä kohden ajourissa, missä liikennettä oli ollut enemmän ja lumi pakkaantunut pintaan.

Melkein heti kun päästiin Lemmenlaakson puolelle, niin siirreltiin hevoset hölkälle. Useammassa kohden maneesin kierroksella pääsi ihan huoletta ravaamaan ja laukkailemaan, ja kun mahdollisuus nyt kerrankin oli, niin annettiin heppojen mennä vähän reippaammin - tosin ne kiitolaukat täysiä baanattaen jätettiin väliin. Liikaa typeriä autoja liikenteessä (ja Lemmenlaaksolla hiekkakuoppa aivan täynnä pulkkamäkiporukkaa, autoja oli pysäköitynä tien vierustalle saakka kun parkkikselle ei enää mahtunut. Noloina suomalaisina ei kehdattu lähteä sinne ihmisten keskelle vetäisemään muutamia laukkanousuja..) ja vähän varmaan alitajuisesti huolittiin pohjan pitävyydestäkin.

Maneesin lenkin jälkeen tultiin vielä takaisin metsän kautta, missä polut oli paikoitellen tosi märkiä ja heppojen kanssa joutui kiertelemään pahimpia lammikoita. Bonuksena oksilta putoileva lumi, joka kasteli  ihan tehokkaasti.. Saatiin ihan hyvät loppukävelyt tehtyä samalla. Ainakaan Sira ei hionnut, mutta oli muuten niin märkä räntäsateesta ja oksilta putoilleesta lumesta, että nakkasin kuitenkin vällyjä selkään lenkin jälkeen. Oltiin liikenteessä reilu tunti/max. 1h 15 min, tultiin pihatolle takaisin just sopivasti päiväheinäaikaan. (hanna)

Lauantai 13.2 heppailut (ja ensviikon ratsastelut!)

Lauantaina lähettiin Siran kanssa maneesilenkille Jennan & Tessan ja Tarun & Mussun kera. Pohjat oli teillä tosi jees, mentiin aika reippaasti (joskin osittain siksi kun hevoset oli niin villeinä) ja oli kivaa! Kierrettiin ensin laukkasuoralle ja tarkotuksena oli vähän ravailla ja kattoa miten menee. Mussulla oli menohaluja ja se linkaskin Siran ja Tessan ohi laukalla, ja Sira perään. Sira ei kyllä tuntunut siltä että olis halunnut riehua, oli ainoastaan menohaluja. Vaihdettiin järjestystä niin että Mussu meni ekana (niin ei aiankaan ohita ja kiukustuta Siraa :-D ) ja otettiin vähän hallitumpaa laukkaa loppusuora. Laukan jälkeen hepat oli vieläkin pirtsakampia ja Sira tarjosi ravia joka välissä, välillä piti vähän toppuutella kun mutkissa jossa lumi oli pakkautuneempaa meinas vähän kaviot lipsua. Kotiinpäin mennessä hiekkatiellä Mussu ja Sira koitti vuorotellen nostaa laukkaa Tessan ihmetellessä että mitä noi kaverit puuhaa. Päätettiin ravailut taas sellaseen raviin joka oltiin itse pyydetty, joskis Sira tarjos vielä jonkin matkaan hienoa ravipohkeenväistöä kun ei olis malttanut kävellä (eikä väistää autoja ainakaan kokonaan tienreunaan, autoilijaparat).

Mut ihana lenkki ja sää oli huikee kun aurinko paisto! Kiva että hepoilla on virtaa, ja Sirakaan ei tosiaan tuntunut sellasta räjähtävältä pommilta vaan enemmänkin siltä että on täynnä elämäniloa. Kun pidätti ravia tai yritti pitää käynnissä varsinkin loppulenkistä niin se kokos ittensä hienoksi ja askel muuttu hurjan korkeeksi. Hieno koulupallero :-)

Oltiin varmaan reilu tunti lenkillä, en kattonut kelloa. Toivottavasti nyt hetken säilyy nää hyvät pohjat niin pääsee hapat liikkumaan kunnolla!

Sit ensviikko, mä voisin tulla sen kaks kertaa (mulla on vielä vissiin pari rästiä), olisko vaikka keskiviikko ja lauantai? 

-Kaisa

Palleron kanssa perjantaina 12.2

Lähdettiin Sirpaleenan kanssa heti aamusta lenkille. Lunta oli tullut VIHDOIN lisää ja maa peittynyt mukavasti. Testailin meidän omassa mäessä liukkautta jalkaisin, mutta vaikutti siltä, että lumi oli tarttunut jäljellä olevien jäiden rippeisiin ja pohja oli pitävä.

Lähdettiin haahuilemaan Sirpan kanssa kohti autiotalon lenkkiä ajatuksena kulkea se "väärinpäin". Ihmettelin, kun ravailtiin ekaa hiekkamäkeä ylös ja jokaisella askeleella myös Sira kohosi ylös. Mäen päällä selvisi, että pörhöttelyn syy oli metsuri, joka kaatoi ISOJA mäntyjä ihan tien vieressä. Nähtiin Siran kanssa yhden ison kaatuvankin.

Sira ilmoitti, ettei ikinä mistään hinnasta aio ohittaa metsuria, joten jouduin lopulta hyppäämään alas. Maastakäsin maanitellessa meni varmaan vartti, mutta lopulta päästiin pedon ohi. Kun pääsin takaisin selkään, oli Sira sitä mieltä, että matka jatkuisi täyttä laukkaa. Tässä vaiheessa ei siis kyse ollut enää pelosta vaan pöllöenergiasta. Otin neitiä kiinni ja loppumatkan sainkin muistutuksia siitä, että hänen korkeuttaan ei hidastella. Peppu lenteli tasaiseen tahtiin ja neiti esitteli tyylikkäitä ilmapomppuja. Ja mua nauratti.. Jotenkin tuntui, että Sirakin nautti mun viihtymisestä ja pelleili entistä enemmän.

Ihana, ihana lenkki ja oli ihana päästä kunnolla pitkästä aikaa selkään. Märkää oli, lumi kasteli meidän molemmat, mutta eipä haitannut!

Kotimatkalla suunnittelin, kuin satuloin samantien Tessan ja tehdään sama lenkki, mutta lopputulos oli huima vartin taluttelu. Ajatuksissa oli ainakin!

(Jenna)

...ja tarjolla lisää jäätä, keskiviikko 10.2.

Tänä talvena kelit ei kyllä tunnu suosivan ollenkaan ratsastuspuuhia.. Tiet on edelleen oikeastaan asvalttipätkiä lukuunottamatta aivan jään peitossa, paikoitellen jossain ajourassa saattaa olla muutaman metrin alue hiekalla, mutta muuten jäätä on kaikkialla. Poluilla, teillä, hiekkakuopalla.. Ajattelin, ettei päästä edes pihasta Siran kanssa oli ne bootsit jalassa tai ei, mutta yllättävän hyvin selvittiin kuitenkin. Tai siis molemmat hengissä.

Lähdettiin vähän kävelemään ja katselemaan miltä reitit näyttää, raikas "pikku" vesisadekin alkoi samoihin aikoihin, kun sain neidille satulan selkään (pakko olla optimisti ja toivoa, että ehkä nuo sateet sulattavat nyt tiet vähän nopeammin..). Ajattelin käydä kiertämässä maneesin lenkin, kun tiet näytti hyvin hiekoitetulta vs. aivan jäässä olevat metsäpolut. Kierretiin lenkkiä myötäpäivään eli hiekkakuopan puoleista tietä menomatkalla kulkien. Siran bootsit piti yllättävän hyvin ja mua taisi hirvittää kyydissä enemmän kun katselin pohjia, mutta neiti kävel reippaalla askeleella eikä missään vaiheessa edes lipsunut. Uudet nastat bootseissa tuntui toimivan tällä kelillä paremmin kun hyvin.

Saatiin kierretyä 2/3 lenkistä ja tultiin Piilipuuntieltä ylös siihen varsinaiselle maneesille vievälle tielle ja ta-dah, sitähän ei peltosuoran suuntaan oltukaan hiekoitettu. Eikä muuten riittänyt itsellä uskallus lähteä kokeilemaan peilijäiselle osuudelle, joten käänsin Siran vähin äänin ja ei auttanut kun palata samaa reittiä takaisin. Sadekin oli mukavasti siihen mennessä yltynyt ja jos ei olisi ollut vedenpitävää takkia, niin tässä kohden olisi saattanut tulla mietittyä muitakin kuin lämpöisiä ajatuksia Suomen talvikeleistä. Jipii. Toisaalta hiekoitettu osuus tiestä oli ihan kelvollista kuljettavaa ja Sira tarjosi siinä pari kertaa ravillekin, joten samahan tuo oli muuttaa reittisuunnitelmat lennosta. Mieluummin kuitenkin samat maisemat kahteen kertaan kun katkenneet raajat.

Oltiin reissussa 1 h 20 min ja vaikka tiet näytti pahalta ja Sira pihatolle takaisin päästessä oli jo aika märkä sateesta, niin ihan hyvä lenkki tuosta lopulta tuli. (hanna)

9.2 tulva

Vuolija kylässä

Vettä, jäätä, vettä, jäätä...

Sää ei ole suosinut nyt pariin viikkoon. Pohjat ovat painajaismaiset ja sääennuste ei lupaile ainakaan hetkeen asiaan muutosta.

Issikoiden lähdettyä on hämmästyttävää kyllä tuntunut, että työt olisivat vähentyneet PALJON. Neljän hevosen (tai kolmen + Matin) lauma tuntuu hallittavammalta, tarhan siivoaa silmänräpäyksessä ja verkotkin menevät siinä sivussa "kuin heittäen".

Selkeästi miinuspuolena lähdöstä on ollut, että lenkille sparraajia on pihassa vähemmän. Oma ratsastus on kuivunut minimiin viimeisen parin viikon aikana, mutta olen ajatellut, että sitten paremmilla keleillä joskus.. Olen kuitenkin saanut otettua itseäni niskasta kiinni ja siivoiltua satulahuonetta ja järjesteltyä tiloja muuten. Saatiin myös iloksemme Nooran ja Villen avulla kuivauskaappi, jossa nyt jatkossa voidaan kuivata loimet sillä aikaa kun ollaan ratsastamassa.

Tarkoituksena olisi myös hankkia pieni patteri satulahuoneeseen, niin saataisiin tila edes pysymään nollassa. Saataisiin kamoille "lämmin" tila ja väellekin tarvittaessa lämmittelytila. (Mulla on taas selkeästi liikaa aikaa, kun ehdin suunnittelemaan näitä :) )

Meillä kävi myös esittäytymässä uusi vuolija. Kyseinen miekkonen oli todella mukavan ja ammattitaitoisen oloinen. Käsitteli hevosia erittäin rauhassa ja kokonaisvaltaisesti. Vuolun ohessa hän venytteli Tessan selkää ja tutki jumeja. Kaviot olivat molemmilla hepsuilla hyvässä kunnossa ja piti vaan vähän reunoja siistiä. Ainoana miinuspuolena Tessan kaviot leviävät epätasaisesti edestä katsottuna oikealta puolelta. Samainen puoli oli myös selkeästi jäykempi venytettäessä. Ajateltiin, että tilataan hieroja poneja katsomaan, niin saataisiin pallerot taas verryteltyä kuntoon. Toki varmasti myös pohjat vaikuttavat ja jos pääsisi liikuttamaan kunnolla, auttaisi se tilannetta...

Vuolut muistiin (en löytänyt aikaisempia)

8.12.2015 Taina
8.2.2016 Ari Lehtonen

(Jenna)

lauantai 6.2

Lauantaina otin kaverin ja koiran ja kaverin koiran mukaan ja lähdettiin käpöttelemään metsään. Tiet oli liukkaita ja metsä paikoin, mutta pellolla oli hyvät pohjat ja otettiin ihan pieni ravipätkäkin (Sira olis halunnut vissiin laukata ympäri peltoa). Bootsit piti kyllä hyvin! Käytiin metsässä seikkailemassa kävelylenkki, näytti että hiekkakuopille päin olis kanssa ollu ihan ravailupohjat. Ehkä tämä tästä! Otettiin vähän kuviakin, Sirppu oli hienona :-)

Mites ensviikko? Mulle kävis viikonloppu, kumpi päivä vaan :-)

-Kaisa

Ja sitten heitä oli neljä..

Jäätä,jäätä ja jäätä.

Issikat muuttivat uuteen kotiin sunnuntaina. Hepat ottivat asian yllättävän rauhassa. Ilmeisesti kuvittelevat, että issikat ovat vieläkin jollain pidemmällä lenkillä. :)

Issikat muutettiin ratsain uuteen paikkaan. Matkaa kertyi lähemmäs 20 kilometriä. Ajettiin Nooran kanssa molemmat heippaamaan matkalaisia ja toivottamaan hyvää matkaa.

Matti on ollut pari päivää veto veks. Voi olla, että rokotus aiheuttanut pientä kipuilua ja toissapäivänä oli vähän lämpöäkin. Pieni potilas tuntuu kuitenkin päivä päivältä piristyvän, eikä ole enää niin nuutunut kuin pari päivää sitten.

Koska tietenkään ei riitä, että yhdellä on jotain, huomattiin tänään aamusta Nooran kanssa, että Tessalla on leukaperissä mätäpaise, joka oli puhjennut. Syy paiseeseen tuntematon. Voi olla tikku, pieni haava hiertänyt tai sitten jotain vakavampaa. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, ettei rouvalle saa riimua saati suitsia päähän, ennen paiseen paranemista.

Rapsuttelemaan saa tulla.

Ensimmäisenä mieleen tuli paiseesta pääntauti, mutta kun mitään muita "normaaleja" oireita ei ole, ei vielä ole syytä panikkiin.

Nyt on kuitenkin oikeasti tärkeää, että kaikki huomioivat hyvän hygienian. Jos käytte muilla talleilla, vaihtakaa kaikki kamppeet. Myös kengät. Vaihtoehtoisesti desinfiointiainetta autoon ja sillä kamojen (myös auton kuramattojen putsaus). Keväisin ja syksyisin liikkuu paljon erilaisia tauteja ja halutaan suojata palleroita mahdollisimman hyvin. Oireetonkin hevonen voi edelleen tartuttaa, esim pääntaudin kohdalla;

"Hevosella jolla on todettu tartunta ja sen on siitä todettu parantuneen, voivat levittää  bakteeria ympäristöönsä ainakin  6 viikon ajan. Mikäli sairastuneet hevoset ovat olleet laitumella tulisi laidun pitää vähintään 4 viikkoa tyhjillään."

Pohjat näyttävät todella jäisiltä. Ensi yönä pitäisi tulla lunta / räntää, joten tilanteen pitäisi vähän helpottua. Tessa on todennäköisesti poissa pelistä koko viikon, rästitään nämä myöhemmin. Mutta mites Hanna ja Kaisa Sirpun kanssa?

ALLA KUVAT PAISEESTA, EI HERKILLE!

Ennen ja jälkeen putsaamista, vertaa koko Nooran kynteen

Heinäanalyysi 2016 ja apua tulkintaan

Analyysin tulkinnasta:

Mielenkiintoista asiaa ruokinnasta, jonka olen ennenkin linkittänyt tänne ja jonne aina itse palaan:

http://hevosenruokinta.blogspot.fi/p/heinan-laatu-ja-maara.html


"Karkeita nyrkkisääntöjä sopivista heinän arvoista erityyppisille hevosille alla.. Kaikki arvot on ilmaistu grammoina per kilo kuiva-ainetta (g/ kg ka)

Terveelle harrastehevoselle: Raakavalkuainen 80 – 130, NDF-kuitu 500 – 650, Sokeri 20 – 140 .

Laihalle tai vanhalle hevoselle: Raakavalkuainen 80 – 130, NDF-kuitu 500 – 550, Sokeri 20-140."

Heinää kuluu;

Päivässä per hevonen keskimäärin 12kg, päivässä yhteensä 36kg (Eli n. 4,5 paalia)
Viikossa 252kg (Eli 31,5 paalia)
Kuussa 1008kg (126 paalia)

Eläinlääkäri kylässä

Eläinlääkäri kävi piipahtamassa torstaina 25.1 raspaamassa ja seuraavana päivänä rokottamassa hepat (koska unohti ottaa torstaina rokotteet mukaan...).

Sirpun suussa ei ollut mitään sanottavaa. Tessalla oli hammas lohjennut, joka siis tosin oli jo silloin edellisellä kerralla tiedossa. Hammas ei vaadi toimenpiteitä kuulemma. Eläinlääkäri kehui Tessan hammaskalustoa ja oli sitä mieltä, että ovat hyvässä kunnossa tuon ikäiseksi hevoseksi.

Rokotukset muistiin;

25.10.2013 Raspaus & rokotus (tetanus + influenssa).
Kesällä aikaan x väliraspaus
28.11.2014 Raspaus & rokotus (influenssa).
25.1.2016 (myöhässä ollaan) Raspaus & rokotus (tetanus + influenssa)

Tammikuun lopun kunniaksi tuli kunnon plussa- ja sadekelit. Säästä johtuen tarha, piha ja maastot muuttuivat luisteluradaksi. Hyvänä puolena plussasta oli se, että pihaton pohja suli. Tyhjennettiin Nooran kanssa pihatto lähes kokonaan ja kipattiin purut tarhaan ja rakennettiin polku ala- ja ylätarhan välille. Ylös saatiin tehtyä myös purualue. Hiekotettiin Teemun kanssa myös ylätarhaa ja saatiin vähän liukkautta kuriin..

Tulisi kesä.. tai edes talvi.

(Jenna)

Keskiviikko 27.1 ja lauantai 30.1

Keskiviikkona käytiin Millan ja Mussun kanssa liukastelemassa metsässä, minä Sirpulla. Kierrettiin hiekkakuoppa ja käveltiin koko lenkki, jäätä oli vähän joka paikassa. Saatiin vähän äksöniäkin kun Mussu säikäytti itsensä sulkupuomin kohdalla ja Milla humpsahti hankeen, onneksi oli pehmeä lasku! Varmaan tunnin verran kesti lenkki.

Lauantaina lähdettiin Minnan, Tvissen, Jennan, Stakurin ja Pauliinan ja Tessan kanssa taas liukastelulenkillä. Sirpulla oli bootsit vaan takana mutta aika hyvin piti silti, ei muuta kun pari kertaa lipsahti askel pahemmin. Talutettiin hepat lemmenlaaksoon ja metsässäkin vielä pellon kulmaan asti, kun polut vaikutti aika nihkeiltä alkupäässä. Hepoilla oli virtaa, ja hiekkakuoppien lähellä paremmilla pohjilla otettiin lyhyt ravipätkä joka muuttuikin laukaksi. Päätettiin käydä tekemässä ravissa hiekkakuopalta yksi matala nousu. Menin Siran kanssa kärjessä ja Sira nosti omatoimisesti laukan, ajattelin että antaa mennä kun ihan rauhalliselta tuntuu. Sitten tulikin Stakur ohi toiselta ja Tvisse toiselta puolelta ja lopuksi Tessa ilman ratsastajaa. Sira esitteli siinä rytäkässä rodepukkeja mutta kiikuin kyydissä mukana, ja sain käännettyä Siran siksi aikaa pusikkoon että pääsin pois kyydistä kun rempastiin Tessan perään. Pauliinalla oli onneksi kaikki kunnossa ja Tessa saatiin pian kiinni. Hypättiin takasin kyytiin ja lähdettiin Sira kärjessä takaisinpäin tallia kohti. Loppumatka suju ihan rauhallisesti. Olisi tehnyt mieli lähteä toisen kerran hiekkakuopalle niin että tullaan rauhassa ylös, mutta ei viitsitty ettei tule toista samanlaista ryntäystä, Stakurilla oli kuolaimettomat ja mulla ei tosiaan ollut satulaa niin en tiedä olisinko pysynyt uudestaan enää kyydissä. Toivottavasti nyt pohjat paranee niin pääsee purkamaan energioita! Puolisentoista tuntia tais mennä lenkillä.

-Kaisa

24.1 (plus sitä aiemmat kerrat)

(No niin, nyt kun on vihdoin oma kone (ja joka on vihdoin toimintakunnossa) niin ehkä tulee jatkossa ajallaan kirjoiteltua.)

Eli sunnuntaina päädyin menemään ihan vain siinä laitsalla Tessan kanssa, kun en saanut aikatauluja sovitetuksi niin, että olisi saanut lenkkiseuraa. Ehkä siitä joulukuun putoamisesta kuitenkin jäi pieni kammo, kun yksin ei vielä huvita lenkkeillä. Ei sitä putoamista niinkään jännittä, mutta lähinnä se, jos sattuisi putoamaan ja Tepsu lähtisi taas kaahottamaan yksinään tietä kohti. No kuitenkin, kiva oli ihan vain jumppaillakin pitkästä aikaa. Tehtiin pääasiassa käyntityöskentelyä, isoja ja vähän pienempiä kaaria, väistöjä ja etuosakäännöksiä. Tarkoitus oli siis vain jumppailla kumpaankin suuntaan ja saada Tessaa myötäämään. Ihan kivasti se meni varsinkin lopussa, tosin vähän tahmea se oli koko ajan (varsinkin oikealle). Muutama lyhyt ravipätkä otettiin ja ne meni tosi hyvin, Tessa tuntui tosi rennolta ja myötäsi kivasti eteen ja alas. Kauheasti ei kuitenkaan uskaltanut ravailla, kun oli juuri satanut lisää lunta ja kaarteissa tuntui vähän jalat lipsuvan välillä. Ehkä joku 45 minuuttia mentiin.

Tätä ennen oon käynyt 10.1, mutta silloin vain taluttelin Tessaa, kun olin taas selkävammaisena enkä viitsinyt kiivetä selkään. Enkä olis kyllä varmaan päässytkään.
30.12 käytiin Jennan ja Marian kanssa joku tunnin lenkki, Tessa oli suht reippaana ja tuntui ihan erilaiselta kun sillä oli töppöset jalassa.
Ja sitten 12.12 oli se kerta, kun mätkähdin alas ja Tessa kirmasi omille teilleen. Mutta ei siitä enää sen enempää. :D

-Pauliina

Tulevan viikon ratsastelut & sunnuntai 24.11

Sirpuleena oli sen oloisena tarhassa, että jotain olisi kiva tehdä. Oltiin oltu Teemun kanssa koko päivä reissussa, joten tarhan siivoamisen & iltatallin valmistelujen jälkeen alkoi energia olla aika vähissä.

Sovittiin kuitenkin Sirpun kanssa, että mennään hetkeksi pellolle. Pellolla huomasinkin, että kiltti Sirpula oli jäänyt jonnekin ja mun alle oli ilmestynyt puhiseva ja pomppiva lohikäärme-villihevonen. Tästä sitten tietenkin sain uutta energiaa ja saatiinkin oikein kivat jumpat aikaiseksi. Tehtiin erilaisia neliöitä ja ympyröitä ja muutamia nostoja.

Oltiin huimat 20minuuttia, mutta saatiin purettua molempien energiat loistavasti. Kiva iltajumppa!

Mutta mites loppuviikko? 28 eli to on hopujen rokotus ja hammaslääkäri klo 11.00. Sitä ennen voi ratsia, mutta perjantai pidetään vapaana ja viikonloppuna ei hikeä pintaan. Kevyitä lenkkejä voi kuitenkin tehdä.

(Jenna)

Torstai 21.1.

Tarhojen siivoilun jälkeen ehdittiin Siran kanssa vielä just sopivasti valoisan aikaan lenkille. Parin vapaapäivän jälkeen poni tuntui hyvin energiseltä ja pörheältä (tosin naapurissa oli lumiaura pyörimässä kun lähdettiin, sekin saattoi hieman aiheuttaa kierroksia korvien väliin) ja arvelin kyllä, että ihan käyntilenkkiä tässä ei olla tekemässä. Asvalttipätkällä tepsuteltiin epämääräistä käynnin ja ravin sekoitusta ja puhistiin pelottavalle lumiauran kasaamalle keolle ja sama tahti jatkui Lemmenlaakson puolella, kunnes Sira hoksasi jotain jännää edessäpäin ja pysähtyi keskelle tietä. Katsoin ensin, että pellolla jolkottelee kissa enkä välittänyt sen enempää. Otus tuli lähemmäs ja siinä vaiheessa vasta hoksasin, että kettuhan se on. Söpö ja pullea kun mikä, jäätiin seisoskelemaan ja katselemaan Siran kanssa repolaisen puuhailuja pitkäksi aikaa. Yritin ottaa pari valokuvaakin näpit jäässä ja käsi kylmästä täristen..

Käytiin kiertämässä taas hiekkakuoppa - mun piti siis alunperin mennä maneesin lenkki, mutta polvet ja varpaat alkoi olla aika hyvässä syväjäässä jo Lemmenlaakson parkkiksen kohdalla, niin tuli muutettua suunnitelmia lennosta. Ajattelin käydä kierroksen lopuksi vielä pariin kertaan kiipeämässä hiekkakuopan mäen käynnissä, mutta siinä vaiheessa kun päästiin kuopan pohjalle ja tasamaalle, päätti Sira ottaa jo rivakamman askellajin käyttöön. No, kertaalleen laukalla ylös jotakuinkin hallitusti ja totesin paremmaksi antaa kiipeilyaikeiden olla, aikomus kun ei ollut tehdä mitään hikilenkkiä. Ravailtiin tiellä loppuravit ja yritin vaan saada ponia vähän rentoutumaan, sitä intoa olisi kyllä ollut selvästi kovempaankin menoon..

Ihan suht ok lenkki tuosta saatiin aikaiseksi, tuntui vaan pahuksen kylmältä tällä kertaa! Tunti taidettiin saada kulumaan, josta kyllä jokunen minuutti meni tuohon Järvenpään villin luonnon ihmettelemiseen :D Heitin vielä takas pihatolle päästyä Siralle loimen selkään, kun yöksi oli lupailtu kiristyvää pakkasta ja vaihdoin samalla Tessullekin paksumpaa takkia päälle.

Viuhahtelua

Hepat ja varsinkin Sirpula ovat liikkuneet nyt viimeaikoina hyvin. Siralla taisi tulla kuusi päivää putkeen viiletystä ja irrottelua. Sunnuntaina tehtiin Hannan kanssa "palauttavat" lenkit, jonka jälkeen Sirpa on nyt saanut pari päivää vapaata ja Tessa on vuorostaan päässyt lenkeille. :)

Tessu on innosta soikeena ollut mukana lenkeillä ja olisi kulkenut kovempaa, kuin allekirjoittanut on uskaltanut päästää. Oltiin Mussun ja Nooran kanssa lenkillä yksi päivä ja mentiin maneesilenkki ajatuksena irrotella kunnolla. Noora antoi Mussun juosta, mutta mä vellihousu pidättelin Tessaa takana, kun olin ihan varma että mummo sekaantuu jalkoihinsa tai liukastuu.

Turhaan jännitin, Tessa kulki varmajalkaisesti ja oikein puski eteenpäin elastisella ja korkealla askeleella. Voima tuli hienosti takaata!

Mentiin sen verran vauhdilla, että seuraavana päivänä mentiin rauhassa pelto ympäri vaan. Tessa lämpeni huomattavan nopeasti ja oli jo valmiina kisaamaan Mussun kanssa.. Ihanaa, että mummukka on niin hyvässä kunnossa ja pirteä! :)

(Jenna)

Perjantain 15.1 lumimaasto

Lähdettiin Jennan ja Stakurin kanssa (minä Sirpulla) huitelemaan lumikaahotuslenkki. Päädyttiin maneesilenkkiin, koska hiekkatiellä oli superhyvät pohjat. Hepoilla näytti olevan virtaa, ja ravailtiin suurin osa matkasta. Laukkasuoralla otettiin laukkahöökäykset, vaikka aikasemminkin oli jo vähän laukka-askellusta kun hepat päätti jossain mäessä että eihän tätä pelkässä ravissa mennä. Stakur intoutu pukittamaan pari kertaa ja säikäytti Siran, jonka mielestä moinen hurjastelu oli vissiin jo sopimatonta. Oltiin kotona vissiin n. tunti lähdön jälkeen, ellei alle, eli mentiin aika kovaa ilmeisesti vaikkei siltä ees tuntunu! Sira ei ollut edes yhtään hikinen. Mulla oli kyllä lämmin!

-Kaisa

Sunnuntai 17.1. ja seuraavan viikon ratsastukset

Lähdettiin Jennan kanssa käymään kevyellä iltalenkillä Siralla ja Tessalla, minä vanhalla rouvalla huterahkon olon vuoksi ja Jenna Sirpulla. Tessalla oli ollut vähän taukoa ja Siralla taas neljä reippaampaa päivää takana, joten päätettiin tehdä ihan vaan rento köpsöttelylenkki. Tessa oli jo pihasta lähtiessä huippureippaana ja innokkaana menossa ja Sira taisi alkumatkasta joutua vähän ravailemaankin meitä kiinni. Tessalla koko askellus tuntui koko matkan jotenkin elastisemmalta ja pyörivämmältä kun mitä normaalisti. :)

Käytiin kiertämässä hiekkakuoppa vastapäivään ja takastullessa Sira päätti johdattaa meidät vielä metsän kautta. Oli aivan älyttömän upeat lumiset talvimaisemat taas ja kiristyvää pakkasta ei siinä ravaillessa oikeastaan edes huomannut (lähinnä ne oksilta niskaan putoavat lumet tai naamalle räimivät kuusenoksat muistuttivat, että kannatti oikeasti nostaa kaulaliinaa suojaksi ellei kaivannut ylimääräistä viilennystä..). Heppasetkin tuntuivat nauttivan lumessa humputtelussa ja Tessa tuntui muuttuvan oikeastaan tahmeammaksi viimeisillä pätkillä kotiinpäin mennessä. Tai sitten vaan rouva alkoi hieman väsähtää. Ihan mahtava lenkki taas, oltiin reissussa aika tarkalleen tunnin verran.
(-hanna)

Mitenkäs ens (tai siis nyt alkaneen) viikon aikataulut ihmisillä, koska olisitte tulossa heppailemaan? Saataisko kimppalenkkiä aikaiseksi jollekin päivälle?

Lauantain kimppalenkki 16.1.

Lähdettiin porukalla (Pipsa & Tvisse, Jenna & Stakur ja Hanna & Sira) reippailemaan lumisille teille. Tiet oli eilen ollut superhyvät ja hevoset pirtsakoina, joten suunnitelmissa oli reippaampi lenkki ja sellainen kanssa tehtiin. Ja hei, satuloita ne on lampaankarvatkin.. Meillä oli muuten jostain syystä Pipsan kanssa jotain mystisiä ennakkoaavistuksia, että tänään pudotaan jonnekin matkan varrelle. Alkumatkasta alla oli aika tahmeita ja laiskanpulskeita hevosia, mutta jo Lemmenlaaksoon vievän hiekkatien aikana saatiin tahtia vähän reipastumaan (Sira ainakin yritti parhaansa mukaan kiritellä muita puskemalla jonon hänniltä yks kaks ravilla ohi..).    

Otettiin vähän kokeilumielessä suunta Lintusuontietä pitkin kohti Laurilantietä ja sitä pitkin jonnekin Fjälldallintien tienoille saakka (eli tultiin tavallaan kesäistä laidunpaikan "uutta" lenkkiä vastaan). Tiet oli ihan huiput, oikeastaan missä hyvänsä pystyi ravailemaan ja takaisinpäin tullessa liikenteestä hiljaisemmalla Laurilantien pätkällä annettiin heppojen laukkailla vähän reippaammin. Taidettiin saada koko porukka Tvisseä myöten innostumaan ihan kunnolla.

(Oon ihan vähän katkera, että kuurapallero Stakur ehti melkein hiippailla ulos kuvasta tätä ottaessa!)
Laukkapätkän jälkeen koetettiin vielä ravailla ja saada hepat vähän rauhoittumaan ja puhaltelemaan ennen loppukäyntejä. Oltiin reissussa tunti ja vartti, Sira oli käyntien jälkeen vielä vähän nihkeä lavoilta, joten loimittelin ponin ettei tulisi ainakaan mitään uusia jumituksia nyt. Ja niihin meidän pieniin etiäisiin liittyen: ei, kukaan ei pudonnut tällä kertaa. ;)

Siralla on vas. takasen ruunun sisäsyrjällä pieni polkemahaava. Huomasin vekin ennen lähtöä, mutta koska näytti siistiltä eikä enää tihkuttanut mitään, niin en tehnyt ihmeempiä.
(-hanna)

Keskiviikko 13.1

Lähdettiin Sirpun kanssa käpsyttelemään autiotalon lenkkiä kaksin. Pihasta lähtö oli vähän tahkea, mutta kuhan päästiin autotielle niin alko meno reipastua. Vältettiin täpärästi lumiaura (oli just jossain pihassa kun ohitettiin se). Sira on nyt joka kerta mun kanssa jännittänyt hiekkatiellä ennen sitä levikettä olevan talon pihaa, mikähän siinä on? Nytkin otettiin muutama hyppyraviaskel että päästii mahdollisimman nopeesti ohi.

Lunta oli suht paljon kaikkialla, ja ensimmäinen pellonylitys (samaten kuin laukkasuoran alku) oli vähän vaikeakulkuisempia. Lunta oli jotenkin kinostunut mutta ei pakkaantunut jäätyneen maan päälle, niin että Sira joutui vähän hakemaan askelta kun jäinen koppuramaa otti lumen alta vastaan, vaikka ei liukastellutkaan. Metsäpolut, laukkasuoran jälkimmäinen puolikas ja hiekkatiet oli kuitenkin tosi hyvässä kunnossa, ja päästiin ravailemaan paljon. Sira olis halunnut ravata kaikki alamäetkin, paitsi sillon kun tultiin metsästä aukealle (ties mitä petoja siellä vaani). Onnistuttiin myös eksymään metsään (Sira johdatti mut taas johonkin ryteikköön - nyt en enää usko hetkeäkään jos se on tietävinään oikean polun), mutta päästiin kuitenkin oikeaan suuntaan, joskin vähän eri reittiä.

Kotiinpäin hiekkatietä tultaessa tuli takaa rekka josta Sira otti aikapaljon kierroksia. Hyppäsin varuiksi alas ettei lähdetä kotiinpäin kiitämään rekkaa karkuun, mut rekkakuski olikin superkiva ja jäi tosi kauas odottamaan ja ryömittelemään eteenpäin niin että ehdittiin Siran kanssa johonkin kääntöpaikalle rauhassa pois alta - sen verran kapeet noi tietkin että ei olis paljoa jääny meidän ja rekan väliin jos olis ohittanut siinä tiellä. Huiskuttelin ilosesti kuskille ja kiipesin ravaavan Siran selkään (ku oli nii jännä rekka!), ja hölkyteltiin rekan perässä kotiin.

-Kaisa

Torstai 7.1. ja sunnuntai 10.1.

Onnistuin valikoimaan sen viikon kylmimmän päivän, torstaina kun pääsin kuuden jälkeen tallille näytti mittari iloiset -28 astetta. Noora, Mari & Jenna olivat jo siivoilleet tarhaa, joten napsin vain muutamat uudet kasat pois pihatosta ja yläosalta ennen kun lähdettiin Siran kanssa reippailemaan. Jätin villaloimen päälle ratsastuksen ajaksi ja vaihdoin toppiksen heijastinloimeen, joten oltiin ponin kanssa molemmat melkoisia Michelinukkoja liikenteessä. Käytiin hiekkakuopalla saakka kävelemässä, Sira oli tosi reipas pakkasesta huolimatta ja yllättävää kyllä, en onnistunut jäätymään kalikaksi sen vajaan tunnin aikana, mitä oltiin liikenteessä. Ripset tosin keräsi iloisen kuurakuorrutteen :D Herätettiin selvästi hämmennystä, kun poikkeuksellisesti kaikki autoilijat hidasti meidän kohdalla (halusivat vissiin nähdä, millaiset hemmetin hullut on liikenteessä moisessa kelissä). Oli loppujen lopuksi ihan hyvä lenkki vaikka vähän epäilyttikin, tosin iltaheiniä jakaessa jäätyi sitten ne sormet ja varpaatkin..

Sunnuntaille osui uskomattoman hieno aurinkoinen pakkaskeli, käytiin Siran kanssa kiertämässä maneesin lenkki. Nyt ei kyllä huomannut enää mitään hidasteluita tai vinouksia liikkumisessa. Suurimmaksi osaksi tyydyttiin kävelemään, pari pätkää ravailtiin rennosti pitkällä ohjalla (en muuten tajua, miksi satulan kanssa tuntuu paljon epävakaammalta, keventäminen oli taas kunnon alkeiskurssitasoa.. Pitäisi kai harjoitella taas kuinka siinä penkissä istutaan sen sijaan, että ratsastelen tyytyväisenä 90% ajasta joko lampaankarvalla tai ilman satulaa) Siran päättäessä tahdin. Minä keskityin lähinnä ihailemaan maisemia, en muista koska olisi viimeksi ollut yhtä kaunista. Sellaista täydellistä joulupostikorttimaisemaa joka puolella. Oltiin liikenteessä ööh.. tunti ja vartti, ehkä puoltoista tuntia, kotiinpäin tultaessa käytiin vielä hengailemassa hiekkakuopan ympärillä kulkevilla poluilla. (-hanna)

keskiviikko 6.1 jaa ensviikom ratsastelut

Keskiviikkona käytiin Mussun, Tarun ja Stakurin ja Emmim kanssa metsässä. Kuljettiin hiekkatien kautta maisemareittiä (se se kai oli?) hiekkakuopille ja tultiin sieltä metsää pitkin pellonreunaan ja siitä metsänkautta hiekkatielle ja kotiin. Pellolle ei viitsitty koska ojanylitys olis varmaan ollu aika hasardi. Oli ihan sairaan kylmä ja nakkasin Sirpulle fleecen ratsastuksenkin ajaksi. Sira oli pirteä ja olis varmaan ravannut koko matkan, eli kipeily/väsymys selätetty! Aika suuren osan lenkistä halus kulkea ekana tai vähintään kärkihevosen rinnalla. Ravailtiin jonkin verran, miten nyt pohjat salli. Sirpu oli oikeen hieno :-)

Mites ens viikko? Mun flunssa olis varmaan loppuviikosta jo voiton puolella, niin voisin tulla ke ja to/pe, jos passaa? Arvon vielä lähenkö viikonlopuksi pohjoseen, jos en niin sit voisin tulla ke ja pe, mut jos torstai sopii jokatapaukses perjantaita paremmin niin tuun sit sillon!

-Kaisa

Lauantai 2.1.

Menee nyt vähän väärässä järjestyksessä nämä lenkkipäivitykset, mutta käytiin lauantaina heinätalkoiden jälkeen Siran kanssa vähän pyörähtelemässä naapurin pellolla. Maa oli aika kovaa ja koppuraista kevyestä lumipeitteestä huolimatta, joten tyydyttiin tekemään käynnissä pientä taivuttelua ja pysähdyksiä sun muita perusjuttuja. Sira liikkui eteenpäin reippaasti ja tarjosi pari kertaa omatoimisesti ravillekin, mutta oli tosi jäykkä varsinkin oikealle ja meni pitkään ennen kun aloin saamaan edes kevyttä asetusta läpi. Samoin poni oli aika etupainoisen tuntuinen. Ei menty kun ehkä puolisen tuntia, mutta sen verran tuntui kuitenkin selkä lämpöiseltä lampaankarvan alta, että päätin heittää fleecen päälle - mikä saattoi kyllä olla Tessan, oli sen verran ison näköinen.. olen hämärässä ihan värisokea, joten älkää ihmetelkö jos menee välillä harmaat ja vihreät sekaisin.

(hanna)

Sunnuntai 3.1

Sirpukka on liikkunut nyt mukavasti viime aikoina. Ollaan oltu lähes päivittäin jonkinlaisella lenkillä. Sunnuntaina tallilla oli enemmän porukkaa ja hetken arpomisen jälkeen päädyttiin lähtemään lenkille kahdella porukalla. Lähdettiin Emmin kanssa pidemmälle ja reippaammalle lenkille. Mari otti Essun ja lähti kävellen Minnan ja Tarun kanssa.

Lähdettiin Emmin kanssa kiertämään laitumen takaa menevää lenkkiä. Sirpula ravaili alkumatkasta omatoimisesti, mutta alkoi puuskuttaa jo muutaman askeleen jälkeen. Ihmettelin, mutten vielä niin kiinnittänyt huomiota.

Kun oltiin päästy metsän toiselle puolelle, yritettiin vähän ravailla. Stakur ravaili edellä hiljakseen ja Sirakin selkeästi halusi pysyä kaverin matkassa, mutta veto ei vaan tahtonut riittää. Hengityskin kuulosti taas kummalta.

Päätettiin käpöstellä kotiin ja hyppäsin alas selästä. Sira käveli pää riippuen mun perässä koko matkan ja oli väsyneen oloinen. Periaatteessa UV:n raketit olisivat saattaneet vielä vaikuttaa ja väsyttää, mutta puuskutusta ne eivät voineet selittää.

Kotona heitin paksun loimen neidille, tein pellavaisesta ja Alfa-alfasta reilusti nestemmäisen lämpimän puuron ja heitin vielä valkosipulitkin sekaan. Mittailin puolisentuntia lenkin jälkeen Sirpun lämpöä, ja se oli 38.7. Normilämpö on 37.7, eli vähän nousua oli.

Jätin loimen päälle ja sormet ristiin, ettei mitään kummempaa ole. Illalla mittailin lämpöä uudelleen ja silloin se oli enää 38. Sirpu saa nyt muutaman vapaapäivän, josko mikälie menisi levolla ohi. Muuten neiti kuitenkin onneksi syö ja juo normaalisti. Seuraillaan.

(Jenna)

paljon lenkkejä ja ensviikon ratsit

elikkäs elikkäs! ennen joulua käytiin useemman kerran siran kanssa (en enää muista päiviä), kerran kimpassa annin ja tvissen kanssa ja muut sitte itekseen. kerran tais olla jalkamies mukana. eipä nuista sen ihmeempää, sirpu ollu tosi rauhallinen ja lempeesti tepsutellu menemään. hiekkatiellä oli yksin mennessä tosi pelottava kohta jossa hypähdeltiin, mutta enemmänki tuntu että oli vaan ylimäärästä energiaa eikä oikeeta jännittelyä.

nyt tällä viikolla käväsin köpöttelee keskiviikkona illasta, sirpu oli hieno pallero ja suunnisti hienosti pimeessä metsässä (mä olin jo eksyny). joku kerta sira johdatti mut nimittäin semmoseen ryteikköön ettei meinattu päästä pois, joten mulla oli luotto vähän laskenu sen reittivalintoihin... tunnin verran oltiin matkalla.

mites ensviikko? ensviikolla voisin tulla vaik ke ja la, jos passaa?

-kaisa