Keskiviikkona 12.3 lentävän lipizzan selässä

"Lähden vaan pikaisen lenkin tekemään", on ajatus ja asia, jonka allekirjoittaneen pitäisi jo tietää paremmin. Varsinkin kun kyseessä on Sira. :)

En ollut ajatellut lähteväni ratsastamaan, mutta kun pääsin kotiin ja oli valoa vielä, päätinkin ottaa Siran ja tehdä "nopean lenkin". Ajatuksena oli käydä ennen isoa tietä olevassa pienessä metsässä pyörähtämässä muutama kierros vapain ohjin ja rennoin mielin. Toisin kävi.

Pihasta lähteminen oli yhtä punkaamista, nappasin lopulta raipan mukaan ja päästiin taas yllättäen ongelmitta liikkelle. Tiellä itseäni vähän jännittivät ohimenevät autot ja vaikka yritinkin esittää rentoa, aisti Sira jännityksen selkeästi. Mitään ongelmia ei ollut, mutta sellaista pientä terästäytymistä. Ehkä se johtui vain ratsastajasta..

Metsään Sira hakeutui mielellään. Löydettiin sieltä mukavan avara kohta, jossa ajattelin että voidaan taivutella kahdeksikolla puiden ympäri. Sira taas huomasi noin kilometrin päässä olevan ratsukon ja päätti muuttua pörheäksi talitintiksi, joka tosin kulkee neljällä jalalla ja esittää hyppyjä paikallaan. :)

Sain mukavasti tuon Sirpulan energian käytettyä hyväkseni ja yht'äkkiä allani oli mieletön voimapesä, joka käynnissäkin polki menemään kuin viimeistä päivää. Selkä kaartui mahtavasti, heppa kasvoi metrin ja metsän täytti tasainen puhina ja pullistelu. :)

Kun olin saanut Siran suht rennoksi, päätti sitten koiranulkoiluttaja saapua seuraamme. Hän olisi kyllä kiertänyt toista reittiä, mutta pyysin menemään koirien kanssa ohi. Ajattelin, että on ihan hyvää siedätystä Siralle. Neiti veti itsensä aivan kierroksille "JOKU MUU MINUN METSÄSSÄNI?!" ja taas mentiin häntä tötteröllä ympyrällä. Välillä kun yritin tahtia himmailla, heitti Sira muutamat protestipukit ja kun kielsin lähtemästä lenkkeilijan perään, piti tästä järjestää ihan mieletön kohtaus. On se höntti. :) Ja energiaa on selkeästi paljon.

Loppujen lopuksi pyörittiin metsä-aukealla varmaan reilut 20minuuttia. Vaikka periaatteessa mentiin koko ajan käyntiä, oli Sira kaulasta ja ryntäiltä aivan hiessa kun lopetettiin. Päädyin siihen ratkaisuun, että talutan neidin kotiin, koska rauhoittumista ei ollut havaittavissa. (Lopetin treenin kun Sira oli "rennoimmillaan"). Neiti steppasi vierellä ja pörisi menemään. Itseäni lähinnä nauratti. Yksi moottoripyöräkin ajoi meidän ohi, mutta selvittiin parilla raviaskeleella siitä.

Oli hauskaa!

(Jenna)

Ps: Tessakin sai huomiota. :) Käytiin iltakävelyllä taluttaen vartti. Rouva on jotenkin ihan mielttömän huomionkipeä ja muuttunut jotenkin todella miellyttämishaluiseksi. Kevät <3